Kehittyvien maiden osakkeiden ja osakeindeksien arvostuskertoimet ovat tyypillisesti alhaisempia kuin länsimarkkinoiden arvostuskertoimet. Nyt kuitenkin tämä kehittyvien markkinoiden ”alennusprosentti” on poikkeuksellisen suuri, arvioi Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava.
Nordea nosti tammikuun sijoitusstrategiassa kehittyvien maiden osakkeet alipainosta peruspainoon.
”Talouskasvun odotetaan kiihtyvän tänä vuonna kehittyvissä maissa ja laskevan aavistuksen länsimaissa, joten kehittyvien maiden tarjoama ns. kasvupreemio nousee. Tyypillisesti kehittyvien maiden osakkeet kehittyvät muita markkinoita suotuisammin kasvupreemion leventyessä”, Alava perustelee.
Vielä 1990-luvulla niiden osuus maailmantaloudesta oli pieni. Tuoreessa blogissaan Alava toteaa, että Kiinan vetoavulla kehittyvät maat ovat kuitenkin lähteneet kasvun tielle, ja tällä hetkellä niiden osuus maailman bruttokansantuotteesta on jo noin 40 prosenttia ja ostovoimakorjattuna peräti 60 prosenttia.
Ne vastaavat jopa 70 prosentista maailman talouskasvusta, koska niiden talouskasvu on länsimaita nopeampaa, Alava kertoo.
Vielä ennen finanssikriisiä kehittyvien maiden pörssien tuotot päihittivät länsipörssit kirkkaasti. Finanssikriisin jälkeen ajat ovat olleet kuitenkin haastavammat, sijoitusstrategi toteaa.
”Kiinan kasvu perustuu aiempaa vähemmän investoinneille, ja raaka-aineiden supersykli on siksi hiipunut. Kasvava kiinalainen keskiluokka kyllä kuluttaa, mutta tästä hyötyvät eniten kotimaiset yritykset sekä länsimaiset luksus- ja merkkitavaroiden valmistajat. Aasiassa talouskasvu on edelleen jatkunut melko vahvana, mutta esimerkiksi raaka-aineiden tuottajamaissa Brasiliassa ja Venäjällä trendikasvu tuskin nousee enää yli 2 %:n ilman mittavia uudistuksia”, Alava kiteyttää.
Kehittyvien markkinoiden osakkeita tukee maiden kasvun lisäksi myös megatrendit.
Alavan mukaan valtava muuttoliike maalta kaupunkeihin jatkuu vielä pitkään monissa kehittyvissä maissa.
”Infrastruktuuria pitää parantaa, ja myös asuntojen kysyntä jatkuu vahvana. Rakentaminen on suhdanneherkkää, mutta trendi on edelleen ylöspäin. Asuntolainamarkkinoiden kehittyminen on mahdollistanut asunnon oston yhä useammalle. Uuteen asuntoon tarvitaan kodinkoneita ja huonekaluja, jotka voi yhä useammin maksaa maltillisen hintaisella kulutusluotolla koronkiskurin luona käymisen sijaan.”
Jopa pankkisektorikin on kehittyvissä maissa kasvusektori. Esimerkiksi Egyptissä vain noin 10-15 prosentilla väestöstä on pankkitili, Alava toteaa.
Keskeinen kasvuajuri on kehittyvien maiden suotuisa väestörakenne, joka on perin erilainen kuin ikääntyvien ihmisten länsimaissa – nuoria ihmisiä on paljon. Tämä näkyy kehittyvien maiden kulutuskysynnässä.
”Nuoret ihmiset ovat muuttoliikkeen ajureita. He ovat usein myös koulutetumpia ja siten parempituloisia kuin edellinen sukupolvi. Kulutuskysyntä kasvaakin nopeasti. Nuoret kaupunkilaiset ostavat enemmän vaatteita ja syövät useammin ravintoloissa. Nuoret ottavat myös nopeasti käyttöön uutta teknologiaa, ja monissa maissa hypättiinkin täysin lankapuhelinvaiheen yli suoraan matkapuhelinmaailmaan.”
Riskit ovat kuitenkin kehittyvissä maissa kovat.
Suomalaisen sijoittajalle kehittyvien maiden osakkeisiin liittyy valuuttakurssiriski. Alava muistuttaa kuitenkin, että hajauttamalla kehittyvien maiden sijoitukset useaan maahan riskiä saa kuitenkin vähennettyä merkittävästi. Valuuttakurssiriski on hänen mukaansa suurin maissa, joissa vaihtotase on merkittävästi alijäämäinen.
