Suomalaiset ovat tunnetusti rehellisiä ihmisiä, jotka suorittavat työnsä ahkerasti. Työpaikalla noudatetaan sääntöjä tunnollisesti ja keskitytään oman työn tekoon.
– Suomalaisilla on vahva työmoraali. He eivät livahda kahville tai tupakalle heti, kun esimies kääntää selkänsä. Suomalaiset työorganisaatiot ovatkin tästä syystä kansainvälisesti verraten hyvin itseohjautuvia, eikä mikromanageerausta juuri tarvita, kommentoi Tekesin johtava asiantuntija Tuomo Alasoini Kauppalehdessä.
Maailman talousfoorumi (WEF) tuo esiin, että suomalaiset tekevät yhdeksänneksi vähiten töitä maailmassa. Talousjärjestö OECD:n mukaan meksikolaiset paiskivat hommia eniten maailmassa ja Euroopassa taas kreikkalaisten työviikko on kaikista pisin. Vaikka työajat ovat Suomessa kansainvälisesti lyhyempiä ja lomat pidempiä, tämä ei Alasoinin mukaan ole lainkaan osoitusta kansalaisten velttoudesta.
Suomessa vallitsee hyvin pitkälti samankaltainen työaikarakenne, kun valtaosa palkkatyöläisistä tekee samanmittaisia työviikkoja. 7–8 tunnin työpäivä on suurilta osin normi, Yle raportoi.
Rakennusalan työntekijät tekevät Suomessa pisintä päivää
Tilastokeskus on tutkinut yli miljoonan kuukausipalkkaisen palkansaajan vuoden 2018 työtunteja ja selvittänyt, ketkä suomalaisista paiskivat eniten töitä. Tutkimuksen mukaan rakennusalan työnjohtajat ja työntekijät tekevät pisintä työpäivää tuntipalkkaisista palkansaajista, kellottaen työtunteja keskimäärin 182 tuntia kuukaudessa, joka on noin 45 tuntia viikossa tai 9 tuntia päivässä.
Kokoaikaisista kuukausipalkkaisista palkansaajista eniten työtunteja kerääntyy vesiliikenteen työntekijöille sekä laiva-, lento- ja satamaliikenteen päälliköille ja ohjaajille.
– Työaikojen pituus sekä rakentamisessa että liikenteessä selittyy sillä, että molemmilla aloilla on ollut työvoimapulaa. Siksi näiden alojen työntekijät tekevät selvästi muita enemmän ylitöitä, toteaa työelämän tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja professori Harri Melin Tampereen yliopistosta Ylelle.
Tilastokeskuksen mukaan kokoaikaisista kuukausipalkkaisista lyhyintä työaikaa tekevät eläinlääkärit ja yliopisto- ja korkeakouluopettajat.
On huomioitavaa, että laskelmista puuttuvat osa-aikaiset, alle viiden hengen yrityksissä työskentelevät ja yrittäjät. Suomen Yrittäjien tekemän Yrittäjägallupin mukaan suomalaisten yrittäjien työviikot hipovat 50 tunnin rajaa. Kyselyyn vastanneista 44 prosenttia kertoivat tekevänsä yli 50-tuntista tai sitä pidempää työviikkoa.
Työajan ulkopuolella tehdään noin 10–20 tuntia ylitöitä
Surullinen totuus kuitenkin on, että tilastoidut työajat eivät Melinin mukaan kerro kaikkea ihmisten työajoista. Useampi sata tuhatta suomalaista palkansaajaa tekee töitä työajan ulkopuolella kotona ja vapaa-ajallaan.
On arvioitu, että keskimääräinen työajan ulkopuolella tehtävä päivittäinen työn määrä on puolesta tunnista tuntiin. Tämä lisäisi työaikaa 10–20 tuntia kuukaudessa. Alasoini arvioi, että jopa kaksi viidestä hoitaa työasioita päivittäin tai viikoittain myös vapaa-ajallaan ilman erillistä korvausta.
Ammattiliitot ovat kiinnittäneet huomiota kotona tehtävän palkattoman työn määrään, mutta sitä ei ole kirjattu työntekijöiden sopimuksiin.
– Ilmiö on tiedetty ja tunnistettu, mutta sen määritys palkanosana on vielä tekemättä. Työpäivä on monella työntekijällä selkeästi pidempi, kuin mikä työaikakirjanpidossa näkyy, Melin tuo esiin Ylen artikkelissa.
Tulevaisuudessa työntekijän ja työnantajan yhteisien pelisääntöjen merkitys korostunee. Esimerkiksi uuden joustotyön käyttöönoton myötä, jossa työntekijä voi päättää itsenäisesti vähintään puolesta työajastaan ja missä ja milloin hän tekee töitä, työntekijän oma johtaminen ja kuormituksen määrän arviointi korostuu entisestään. Uhkakuvana on, että työntekijän oletetaan tekevän kiireisinä aikoina ympäripyöreää päivää ja työviikko pitenee.
Suurimman palkansaajajärjestö SAK:n mukaan ylitöiden määrä voi nousta työaikalain uudistuksen myötä.
