Solidaarisuusveron poistaminen toisi valtiolle verotuloja ja ihmiset saisivat pitää suuremman osan ansaitsemistaan rahoista.
Laadimme viime marraskuun lopussa yhdessä kirjallisen kysymyksen (KK364/2019) hallitukselle vastattavaksi. Kysymme miksi hallitus on päättänyt jatkaa niin sanotun solidaarisuusveron, eli yli 78 500 euroa ansiotuloja tienaavien väliaikaiseksi tarkoitetun kateusveron kantamista. Tutkimusnäytön perusteella ansiotulojen verotus on korkeimmilla rajaveroasteilla Suomessa jopa niin kireää, ettei tämä epäsolidaarisuusvero kerrytä lisätuloja valtion kassaan – ainakaan tehokkaasti.
Lundin yliopiston tutkija Jacob Lundbergin (2017) tutkielman mukaan Suomen korkeimmat veroasteet jopa VÄHENTÄVÄT verotuottoa, koska niiden korkea taso on verotuoton maksimoivan ns. lafferin käyrän lakipisteen oikealla puolella. Käytännössä siis 10 miljoonan euron laskennallinen veronalennus nostaisi dynaamisesti verotuottoja 12,3 miljoonaa eli nettona 2,3 miljoonaa. Veronalennus siis lisäisi kokonaisverotuottoja. Näin ollen, solidaarisuusveron kantoa on vaikeaa perustella fiskaalisesta näkökulmasta Lundbergin laskelmien valossa.
Ministeri Kulmunin vastaus
Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) vastauksessa kirjalliseen kysymykseemme (20.12.2019), siteeraa kahta muuta aihetta käsittelevää tutkimusta sekä VM:n mikrosimulaatiomallia. Valtionvarainministeriön käyttämän TUJA-simulaation mukaan solidaarisuusveron tuotto Suomelle on staattisesti tarkasteltuna noin 109 miljoonaa euroa vuonna 2020.
Kulmunin vastauksen mukaan dynaamisten vaikutusten arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä. Se, että dynaamisia vaikutuksia voi olla haastava arvioida, ei tarkoita, ettei niiden tueksi olisi tutkimustietoa.
Tämä käy myös ministerin vastauksesta selvästi ilmi. Kulmuni viittaa ensinnäkin suomalaistutkimukseen: Kotakorven & Matikan mukaan (2017) Suomi ei ole lafferin käyrällä vielä “todennäköisesti ylittänyt lakipistettä, mutta tästä ei olla kovin kaukana” korkeimmilla veroasteilla.
Kotakorpi ja Matikka toteavat lisäksi, että:
Verotulot maksimoiva ylin tuloveroprosentti ei itsessään ole järkevä tavoite tai optimipiste johon pitäisi aktiivisesti pyrkiä. Julkisen vallan tulisi maksimoida kansalaistensa hyvinvointia, mikä on todennäköisesti eri asia kuin verotulojen maksimointi. Ei siis voida sanoa, että ylimmän rajaveroprosentin nostaminen verotulot maksimoivalle tasolle olisi yksiselitteisesti parasta mahdollista politiikkaa.
Yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin maksimoiva veroaste on siis todennäköisesti huomattavasti lafferin käyrän lakipisteen vasemmalla puolella eli alemman veroasteen kannalla.
Ministeri Kulmuni viittaa vastauksessaan lisäksi suoraan “toisensuuntaisiin havaintoihin” eli Timbron (2017) kokoamaan aineistoon 27 OECD-maasta, joka käyttää lähteenään yllä viitattua Lundin yliopiston tutkijan Jacob Lundbergin (2017) tutkimusta. Tämä tutkimus siis kyseenalaistaa Suomen solidaarisuusveron perustelut. Ministeri näin ollen myöntää, että epäsolidaarisuusveron kantamisen perusteleva tutkimusnäyttö on kiistanalaista.
Dynaamiset ja staattiset laskelmat
Palataan vielä solidaarisuusveron staattiseen 109 miljoonan tuottoon. Lundbergin laskelman mukaan korkeimpien rajaverojen alentamisen itserahoitusaste on siis 123 prosenttia. Tämä tarkoittaa periaatteessa sitä, että 109 miljoonan (staattisen) epäsolidaarisuusveron poisto toisi valtiolle nettona reilut 25 miljoonaa euroa lisää verotuottoja – samalla kun ihmiset saisivat pitää suuremman osan itse tienaamastaan rahasta. Kaikki voittaisivat.
Kotakorven ja Matikan artikkelissa ei ole eriteltyä rajaveron alentamisen itserahoitusastetta, mutta vaikka olettaisimme sen olevan “vain” 75% eli melkein puolet pienempi siitä minkä Lundberg arvioi, niin tällöin koko solidaarisuusveron poistaminen (109 miljoonaa staattisesti) “maksaisi” vain nettona reilut 27 miljoonaa euroa huomioiden, että ihmisille jäisi 109 miljoonaa euroa enemmän käteen.
Tehoton ja haitallinen veromuoto
Myös empiirinen kyselyaineisto viittaa siihen, että työn marginaaliverotus on liian raskasta kaikilla, erityisesti korkeimmissa tuloluokissa Suomessa. Akavan kyselyssä puolet vastaajista eivät olleet osittain tai lainkaan kiinnostuneita vastuullisemmista työtehtävistä, koska ansiot eivät verotuksen vuoksi kasva tarpeeksi työtaakkaan nähden.
Näin ollen voimme todeta, että epäsolidaarisuusveron kantaminen on todennäköisesti järjetöntä veropolitiikka Suomen kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta: se tuhoaa työnteon kannustimet, luo hyvinvointitappioita ja vähentää rankasti taloudellista toimeliaisuutta ja sen todellinen verotuotto on parhaimmillaankin hyvin matala tai jopa negatiivinen. Kaikki häviävät. Tällaisen veron ylläpitäminen on silkkaa järjettömyyttä.
Kaikkein haitallisin vero taloudelliselle toimeliaisuudelle on työn verotus. Sitä mitä halutaan enemmän (työtä ja ahkeruutta) tulee verottaa kevyemmin. Sitä mitä halutaan vähemmän (ympäristö- ja terveyshaitat) tulee verottaa ankarammin. Näin yksinkertaista on ahkeruuden matematiikka.
Tämä blogi on kansanedustajien Heikki Vestman (kok.) ja Janne Heikkinen (kok.) yhteiskirjoitus.
Bernstein
10.1.2020 at 14:51
Suomen verotus on eksklusiivisesti poliittista eikä muita muuttujia kuin ”tasa-arvo” oteta siinä huomioon.
Niinpä sellaiset asiat kuin verokertymä, Lafferin käyrä ja marginaaliverot eivät ole argumentteja virallisessa verokeskustelussa. Veroasteita ja progressiota määräävät Suomessa vain kaksi asiaa: ”Tasa-arvo” eli suomeksi kateus sekä ”demokratia” eli suomeksi tyhmyys.
Poliittisista arvoista korkein on se, että ”suurituloisilta” tai ”luokkavihollisilta” voidaan ottaa rahat pois. Merkitystä ei ole sillä, päätyvätkö ne rahat ”pienituloisten” taskuun vai julkistalouden pyörittämiseen eli suomeksi kankkulan kaivoon.
Asia on analoginen nk ”naisen eurolle”: Tavoitteena sukupuolten taloudellisessa tasa-arvossa ei ole se, että nainen tienaisi enemmän, vaan se, että mies tienaisi vähemmän. Jos silloin esimerkiksi perheiden elintaso kokonaisuutena laskee, sen pahempi sitten niille perheille ja perinteiselle perhemallille.
Se, että nainenkin joutuu loppujen lopuksi kärsimään tästä tasa-aivoagendasta(pun int.) – kuin myös köyhät solidaarisuusverosta – on kuitenkin poliittisesti epäkorrektia tietoa eikä sitä ole lupa äänestäjälle enempää avata.