Uuden vuosikymmenen alkaessa toimitusjohtajat ympäri maailman ovat ennätyksellisen pessimistisiä globaalin talouskasvun suhteen: peräti 53 prosenttia heistä ennustaa talouskasvun vauhdin hidastuvan vuonna 2020.
Tiedot ilmenevät PwC:n 23. CEO Survey -selvityksestä, johon haastateltiin lähes 1 600 toimitusjohtajaa 83 maassa. Suomesta haastatteluihin osallistui 26 suuryrityksen toimitusjohtajaa, joiden yritykset edustavat sekä lista- että yksityisomisteisia yrityksiä ja eri toimialoja. Tutkimus julkaistiin Maailman talousfoorumin vuosikokouksessa Sveitsin Davosissa.
Muutos toimitusjohtajien näkemyksissä on hätkähdyttävän suuri, sillä vastaava luku viime vuonna oli vain 29 prosenttia ja vuonna 2018 ainoastaan 5 prosenttia.
Suomalaisista toimitusjohtajista jopa 73 prosenttia näki talouden kasvuvauhdin hidastuvan.
Haasteet vanhoja, mittakaava uusi
Maailmanlaajuisen PwC-ketjun pääjohtaja Bob Moritz toteaa, että globaalia taloutta koskevat haasteet eivät ole uusia, mutta niiden mittakaava ja joidenkin seikkojen eskaloitumisen nopeus on uutta.
“Davosiin kokoontuneiden johtajien avainkysymys onkin se, miten voimme toimia yhdessä haasteisiin vastaamiseksi.”
PwC Suomen partnerin Enel Sintosen mielestä globaalit taloushaasteet näkyvät Suomessa joko suoraan tai välillisesti.
“Ei ole yllättävää, että usko talouskasvuun on heikentynyt Suomessakin, kun avoinna on isoja kysymyksiä kuten geopoliittiset ja kauppasuhteet ja ilmastomuutoksen ratkaiseminen”, Sintonen kommentoi.
“Vaikka johtajat uskovat talouden kasvuvauhdin hidastuvan, suomalaisjohtajista yli 70 % uskoo silti oman yrityksen liikevaihdon kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämä on kuitenkin reilu 20 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna, Sintonen jatkaa.
PwC on analysoinut toimitusjohtajien omien yritysten kasvuun liittyvien ennusteiden muutoksia vuodesta 2008 lähtien, ja havainnut, että toimitusjohtajien luottamus 12 kuukauden liikevaihdon kasvuun korreloi hyvin läheisesti todellisen globaalin talouden kasvun kanssa.
“Mikäli PwC:n analyysi pitää, globaali kasvu voi hidastua 2,4 prosenttiin vuonna 2020. Tämä on vähemmän kuin monissa arvioissa, mukaan lukien IMF:n antama 3,3 prosentin ennuste tammikuussa 2020”, Sintonen nostaa esille.
Maltillisempaa rekrytointia
Kasvuodotukset heijastuvat toimitusjohtajien näkemyksiin rekrytoinnista: puolet maailmanlaajuisesti haastatelluista toimitusjohtajista uskoi yritystensä rekrytoivan lisää osaajia tänä vuonna. Neljännes uskoo vähentävänsä henkilökuntaa.
“Suomalaisjohtajista vain vajaa kolmannes uskoo yrityksensä rekrytoivan lisää väkeä tänä vuonna. Tilanne on heikentynyt, sillä viime vuonna henkilöstömäärää aikoi kasvattaa jopa yli puolet suomalaisvastaajista”, Sintonen sanoo.
“Tuloksista näemme myös, että yhtiöt, jotka kertoivat panostavansa henkilökunnan osaamisen kehittämiseen, näkevät myös oman yrityksensä kasvun jatkuvan.”
Toimitusjohtajat pyrkivät kasvattamaan liikevaihtoa ensisijaisesti edistämällä orgaanista kasvua (95 %) ja tehostamalla toimintaansa (86 %). Yrityskaupoista kertoo hakevansa kasvua 35 prosenttia. Suomalaisjohtajat erottautuvat ulkomaisista kollegoistaan; heistä 68 prosenttia näkee yrityskaupat yrityksensä kasvun lähteenä.
Ylisääntely, kauppakiistat ja epävarma talouskasvu ovat toimitusjohtajien mielestä kolme suurinta uhkaa liiketoiminnan kasvulle. Näistä epävarma talouskasvu on noussut uhkien top 10 -listalla merkittävästi edellisvuodesta.
Toimitusjohtajat ovat myös yhä huolestuneempia kyberuhista, ilmastonmuutoksesta ja ympäristötuhoista. Tästä huolimatta lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja aiheesta käytävän keskustelun kiivaus eivät ole poistaneet sitä, että ilmastonmuutos jää yhä muiden uhkien varjoon.
Ilmastonmuutos – haaste tai mahdollisuus
Vaikka ilmastonmuutos ei esiinny toimitusjohtajien kymmenen tärkeimmän kasvun uhan listalla, he ovat yhä tietoisempia hyödyistä, joita hiilijalanjäljen pienentäminen tuo mukanaan.
Verrattuna tilanteeseen kymmenen vuotta sitten, jolloin viimeksi esitimme tämän kysymyksen, toimitusjohtajat ovat nyt kaksi kertaa valmiimpia olemaan ”vahvasti sitä mieltä”, että ilmastonmuutosaloitteisiin investoiminen tukee yrityksen mainetta positiivisesti (30 %). Neljännes vastaajista on sitä mieltä, että ilmastonmuutosaloitteet johtavat heidän organisaatiossaan uusiin tuote- ja palvelumahdollisuuksiin.
“Keskustelu ympäristöasioista on hyvin laajaa. Tulosten valossa voi kuitenkin kysyä, onko ilmastonmuutos ja sen ratkaiseminen riittävän korkealla toimitusjohtajien agendalla tai kokevatko toimitusjohtajat että se on asia johon heillä ei ole vaikutusvaltaa. Ilmastonmuutos ja ympäristötuhot yltävät vain Länsi-Euroopassa ja Aasian ja Tyynenmeren alueella top 10 uhan listalle. Suomalaisvastaajien vastaukset olivat linjassa kansainvälisten kollegoidensa kanssa”, Sintonen kommentoi.
Samalla kun mielipiteet ilmastonmuutoksen vauhdittamista tuote- ja palvelumahdollisuuksista ovat pysyneet suhteellisen vakaina Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, Kiinassa näissä mielipiteissä on tapahtunut dramaattinen muutos viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2010 ainoastaan 2 prosenttia Kiinan toimitusjohtajista oli sitä mieltä, että ilmastonmuutos johtaa mahdollisuuksiin, kun vuonna 2020 sama luku on noussut 47 prosenttiin.
Tämä on ylivoimaisesti suurin kasvu kaikkien kyselyyn osallistuneiden maiden toimitusjohtajien joukossa.
Samalla kun toimitusjohtajat kaikkialla maailmassa ilmaisevat huolensa liiallisen sääntelyn uhasta, he myös ennustavat merkittäviä sääntelymuutoksia teknologiasektorilla.
Maailmanlaajuisesti enemmän kuin kaksi kolmasosaa toimitusjohtajista uskoo, että hallitukset tulevat tekemään lakialoitteita, joilla säännellään sekä internetin että sosiaalisen median sisältöä ja pilkotaan dominoivia teknologiayhtiöitä. Toimitusjohtajien enemmistö (51 %) ennustaa myös, että hallitukset tulevat enenevässä määrin edellyttämään, että yksityissektori maksaa yksityishenkilöille korvauksen keräämistään henkilötiedoista.
Toimitusjohtajien näkemykset jakautuvat kahtia siinä, pystyvätkö hallitukset säilyttämään oikean tasapainon kuluttajien luottamuksen lisäämisen ja liike-elämän kilpailukyvyn säilyttämisen välillä, kun ne laativat yksityisyyden sääntelyä koskevia lakeja. 41 prosenttia kokee, että oikea tasapaino pystytään säilyttämään, kun taas 43 prosentin mielestä näin ei tapahdu.
