57 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, ettei valtionvelkaa ole järkevä kasvattaa suhteessa BKT:en alhaisesta korkotasosta huolimatta. 24 prosenttia ekonomisteista pitää valtionvelan kasvattamista nykytilanteessa järkevänä.
Ekonomistikone selvittää ekonomistien kannat ajankohtaisiin talouden kysymyksiin. Vuonna 2017 aloittaneella Ekonomistikone.fi-sivustolla suomalaisekonomistit, muun muassa Bengt Holmström, Markus Jäntti, Marko Terviö ja Matti Pohjola ottavat kantaa ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
Taloustieteilijöille esitetty kysymys/väite oli seuraava: Suomen valtionvelan kasvu suhteessa BKT:een on nykytilanteessa järkevää, koska korkotaso tulee pysymään hyvin alhaisena vielä pitkään.
Kuusitoista prosenttia vastaajista on asiasta epävarmoja ja kolme prosenttia vailla mielipidettä. Kommenteissaan ekonomistit painottavat, että lisävelan järkevyys riippuu paitsi suhdannetilanteesta, myös siitä, käytetäänkö sitä juokseviin menoihin vai tulevia verotuloja kasvattaviin investointeihin.
Ekonomistikone.fi-sivustolla julkaistiin vastaukset kahteen uuteen kysymykseen. Toinen kysymyksistä käsittelee vuoden 2020 finanssipolittista linjaa. 18 prosenttia taloustieteilijöistä pitää vuoden 2020 finanssipoliittista linjaa suhdannetilanne huomioon ottaen sopivana. 46 prosenttia ekonomisteista on eri mieltä, 21 prosenttia on kannastaan epävarma, 15 prosenttia on vailla mielipidettä.
Vahvasti valtiovelan kasvattamista vastaan kyselyssä oli esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
”Suomelle velkaantuminen on yhtä vaarallista kuin korkeammankin korkotason aikana, koska nolla-korkojen maailma ei ole ikuinen. Lisäksi Suomen velka on lähes kokonaan ulkomailla eikä Suomella ole omaa keskuspankkia ja valuuttaa, jotka lievittäisivät korkean velan riskejä”, Kangasharju perustelee kantaansa.
Samoilla linjoilla on myös Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Ilkka Korhonen. Vaikka korkotaso on alhainen, tulee Korhosen mukaan Suomen kestävyysvaje vain kasvamaan tulevina vuosina etenkin demografian takia.
”Tämän takia velkasuhteen kasvattaminen nyt lisää julkisen talouden riskejä”, Korhonen toteaa.
Toisenlaisella kannalla on esimerkiksi Aalto yliopiston professori Timo Kuosmanen.
”Näkisin että nykytilanteessa velka suhteessa BKT:een voi tilapäisesti ja maltillisesti kasvaa ilman että sillä olisi merkittävää vaikutusta valtionvelan korkoon”, Kuosmanen toteaa.
Muutoin valtiovelan kasvattamista kannattaneet ekonomistit olivat melko vaitonaisia näkemyksissään. Kuosmanen oli ainoa valtiovelan kasvua kannattanut taloustieteilijä, joka perusteli kantansa.
Valtiokonttorin tietojen mukaan Suomen valtiovelka on kasvanut viime vuosina reippaasti. Finanssikriisin jälkeen reilussa kymmenessä vuodessa valtionvelan määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2008 noin 54 miljardista eurosta vuoden 2018 noin 105 miljardiin euroon.
Viime vuonna valtio lyhensi velkaansa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen, ja valtiovelan määrä supistui 800 miljoonaa euroa.
Jokaista suomalaista kohti valtionvelkaa on hieman alle 20 000 euroa.
