ETF-perusteet

Indeksisijoittaja, tunnista pörssinoteerattujen rahastojen piiloriskit

Pörssinoteeratut rahastot eli ETF:t ovat yhä suositumpia sijoitusinstrumentteja. Niissä on paljon etuja, mutta niiden riskit on myös syytä tunnistaa.

Pörssinoteeratut indeksirahastot eli ETF:t ovat nousseet yhdeksi keskeiseksi sijoitusinstrumentiksi maailmalla. Syykin on selvä. Koska näistä rahastoista puuttuu aktiivinen salkunhoito, voivat ne tarjota sijoittajille hallinnointikuluiltaa edullisia rahastovaihtoehtoja.

ETF-rahaston osuuksilla käydään kauppaa pörssissä samalla tavoin kuin osakkeilla. Nämä pörssinoteeratut rahastot pyrkivät seuraamaan niiden kohde-etuutena toimivaa indeksiä tai muuta rahoitusinstrumenttia. ETF-rahastot joko sijoittavat indeksin sijoituskohteisiin tai jäljittelevät indeksin kehitystä johdannaissopimusten avulla.

Pörssinoteerattujen rahastojen kasvu on ollut häikäisevää. Suomen Pankin tietoasiantuntija-ekonomisti Lauri Jantunen kertoo artikkelissaan, että vielä vuonna 2008 ETF-markkinoilla oli vajaa 900 toimijaa ja näiden hallinnoimat varat olivat reilusti alle 500 miljardia euroa. Nyt maailmassa toimii jo peräti 6600 pörssinoteerattua rahastoa, joiden nettovarallisuus on yli 4300 miljardia euroa.

Jantusen mukaan pörssinoteeratut rahastot kattavat noin 13 prosenttia kaikista erilaisiin rahastoihin sijoitetuista varoista. Hänen mukaansa suurin osa näiden rahastojen nettovarallisuudesta kohdistuu osakemarkkinoille (77 %) ja joukkovelkamarkkinoille (19 %).

Tarjonnan runsaus edellyttää indeksisijoittajalta tarkkuutta

Koska näiden rahastojen tarjonta on jo hyvin laajaa, vaatii sopivan rahaston valinta indeksisijoittajalta tarkkuutta, Juntunen muistuttaa. Sekä ETF-rahastoja että indeksejä on lukematon määrä.

”Vaikka termi indeksi viittaa kokonaisen hyödyke- tai arvopaperijoukon hinnanmuutokseen, niin on hyvä tarkentaa, että tämä hyödyke- tai arvopaperijoukko voidaan määritellä monella eri tapaa. Erilaisia indeksejä onkin kymmeniä tuhansia. Indeksit voivat kattaa kokonaisia teollisuudenaloja ja mantereita, mutta ne voivat myös kohdistua hyvin tarkkaan määritellyille markkinoille tai näiden markkinoiden osille, jotka täyttävät sijoitusstrategialle asetetut ehdot”, Jantunen toteaa.

Jantusen mukaan esimerkiksi pelkästään Yhdysvaltojen korkean riskin korkomarkkinoiden indeksejä on useita erilaisia. Nämä indeksit vaihtelevat sen perusteella haetaanko kaikkia korkean riskin luottoluokituksen papereiden joukkoa, vai haetaanko esimerkiksi vain likvideiksi luokiteltujen korkean riskin papereiden joukkoa.

Tästä seuraa, että samaan omaisuuslajiin sijoittavien ETF:ien välillä voi olla suuria eroja.

”Saman Yhdysvaltojen korkean riskin korkomarkkinoiden indeksin päälle rakennetut ETF-rahastot voivat siten sisältää hyvin erilaisia arvopapereita”, Jantunen toteaa.

Kohde-etuutena toimivaan indeksiin liittyvien eroavaisuuksien lisäksi ETF-rahastojen eroja voi syntyä niiden teknisen toteutuksen perusteella. ETF-rahasto voi olla esimerkiksi joko fyysinen tai synteettinen rahasto. Edellinen sijoittaa suoraan indeksin arvopapereihin, jälkimmäinen hyödyntää johdannaissopimuksia.

Teknisellä toteutuksella voi olla Juntusen mukaan suurikin merkitys.

”Tämä rakenne voi vaikuttaa paljon rahaston tuottoon, mutta myös riskiprofiiliin, vaikka rahastot käyttäisivät kohde-etuutena täsmälleen samaa indeksiä.”

ETF-tuotteilla on mahdollista hakea hyötyä tilanteissa, joissa sijoittaja uskoo esimerkiksi jonkin osakeindeksin laskevan. Markkinoilta löytyy nimittäin käänteisiä etf-rahastoja, jotka käyttävät lyhyitä positioita suhteessa rahaston kohde-etuutena toimivaan indeksiin synteettisesti.

Käänteisiin ETF:iin liittyy kuitenkin riski, jonka indeksisijoittajan on syytä ymmärtää.

”Riittävän volatiileissa markkinaolosuhteissa tällaisille ETF-rahastoille voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta uusia sijoitustoimintansa kannalta välttämättömiä johdannaispositioita kohtuullisilla kuluilla”, Jantunen toteaa.

Jantusen mukaan vivutusta ja käänteisiä positioita hyödyntävät ETF-tuotteet eivät siksi sovellu erityisen hyvin pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Ne ovat hänen mukaansa pääsääntöisesti suunniteltu käytettäväksi lyhyen aikavälin positioihin ja portfolion suojaustarkoituksiin.

Hyvä likviditeetti ei ole itsestäänselvyys

Yksi tärkeä pörssinoteerattuihin rahastoihin liittyvä asia on niiden likviditeetti. Koska EFT-rahastoja ostetaan ja myydään pörssissä samalla tavalla kuin osakkeita, pitävät sijoittajat niitä yleensä hyvän likvidisyyden sijoituskohteina.

ETF-markkinoilla toimii valtuutettujen osallistujia, joide tehtävänä on tasapainottaa pörssissä noteeratun hinnan ja rahaston nettoarvon eroa hinta-arbitraasin avulla.

”Mikäli esimerkiksi rahaston markkinanoteeraus näillä sekundäärisillä markkinoilla ylittää rahaston nettoarvon, niin valtuutetut osallistujat voivat hyötyä tästä erotuksesta ostamalla rahastoa nettoarvolla primäärimarkkinoilta ja myymällä arvopaperit takaisin sekundäärisillä markkinoilla”, Jantunen selittää.

Markkinoilla tapahtuva tasapainotusprosessin tehokkuuteen ei kuitenkaan voi aina luottaa, Jantunen muistuttaa. Kaikilla valtuutetuilla osapuolilla ei nimittäin ole velvollisuutta ylläpitää likviditeettiä, kuten rekisteröityneillä markkinatakaajilla.

”Valtuutetut osapuolet tuottavatkin likviditeettiä markkinoille usein oman toimintansa ohessa ja siten saattavat vetäytyä äkillisesti pois markkinoilta, mikäli arbitraasimahdollisuudet heikkenevät.”

Fennia Varainhoidon arvopapereista vastaava johtaja Aarni Pursiainen kirjoitti vuonna 2015 Taloustaidon artikkelissaan, että hyvänä aikana helposti toteutettavat kaupat loivat illuusion, että ETF voi olla likvidimpi kuin sen alla oleva markkina.

Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että ETF ei voi koskaan olla likvidimpi kuin markkina, johon se sijoittaa, Pursiainen painottaa. Hän antaa tästä valaisevan esimerkin vuodelta 2015.

“Ongelma on, että kun markkina on stressattu, niin normaalit säännöt eivät päde! Maanantai 24. elokuuta oli päivä, jolloin säännöt eivät päteneet. Olen laittanut alle kuvan mitä tapahtui S&P500 indeksiin tasapainoin sijoittavalle RSP US ETF:lle. RSP tippui avauksessa noin 42% ja sen kaupankäynti oli lakkautettiin sen seurauksena!”, Pursiainen toteaa.

Pursiaisen mukaan ongelma oli siinä, ettei markkinatakaaja pystynyt antamaan oikeita bid/ask-hintoja tuotteelle tilanteessa, jossa pörssin markkinapainotettu yleisindeksi S&P500 oli noin viiden prosentin pudotuksessa.

“Onneksi tilanne kuitenkin korjaantui, ja noin tunnin kuluttua hinta oli lähellä oikeata arvoa”, Pursiainen toteaa.

Pursiaisen toinen esimerkki löytyy yrityslainojen markkinoilta.

Nämä High Yield -markkinat ovat perinteisesti hyvin momentum-vetoinen, mikä johtaa Pursiasen mukaan siihen, että nousumarkkinassa ne ovat likvidejä ja isotkin transaktiot ovat helposti toteutettavissa.

Tilanne on tyystin toinen kun nousutrendi kääntyy. Silloin kaikki haluavat pois lainoista samanaikaisesti eikä ostajia löydy.

“Kun kymmenen miljardin kokoluokassa olevat rahastot alkavat myydä, se ei tapahdu ilman negatiivisia vaikutuksia markkinaan ja isot toimeksiannot lopulta kiihdyttävät markkinan laskua entisestään!”, Pursiainen kuvailee.

Nordnet Indeksirahasto Suomi - täysin kuluton indeksirahasto

Nordnet Indeksirahasto Suomi on markkinoiden ensimmäinen täysin kuluton indeksirahasto Suomessa. Rahasto seuraa OMXH25-indeksiä ja sijoittaa osingot uudelleen kasvuosuuksien tavoin.

  • 0 euroa merkintä- ja lunastuspalkkio
  • 0 euroa hallinnointipalkkio
  • 0 euroa kaupankäyntipalkkiot
  • 0 euroa ”jäi pieni präntti lukematta” -kulu

Lue lisää

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös