Toimituksen blogi

Koronaviruksen leviäminen ei ole erityistapaus

Kiinan Wuhanista maailmalle nopeasti levinnyt koronavirus lietsoo pelkoa ympäri maailmaa.

Todettuja koronavirustartuntoja on artikkelin kirjoitushetkellä vajaa 18 000 kappaletta ja virus on aiheuttanut arviolta vajaan 400 ihmisen kuoleman. Vastikään Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen riskiluokituksen globaalisti tasolle “korkea” ja Kiinassa tasolle “erittäin korkea”. Koronaviruspelot ovat korkealla ja media uutisoi taudin etenemisestä ahkerasti.

Sijoittajien keskuudessa virus on aiheuttanut huolta. Virukseen liittyvä epävarmuus on lisännyt epävarmuutta myös finanssimarkkinoilla ja Aasiasta riippuvaiset yhtiöt ovatkin olleet pörssissä laskussa jo useamman viikon.

Koronavirusta on verrattu useaan otteeseen viimeaikaisempiin epidemioihin kuten SARS-virukseen. Koronaviruksen kuolleisuus ei kuitenkaan ole vielä niin vakavaa mitä viimeaikaisemmissa taudeissa. Kiinan terveysviranomaisten tarjoamasta tilastoinnista voidaan todeta esimerkiksi vuonna 2003 alkunsa saaneen SARS-viruksen olleen toistaiseksi tappavampi mitä koronavirus, vaikka todetut tapaukset ovatkin puolet vähemmän mitä koronaviruksen tapauksessa.

TapauksetKuolematKuolleisuus-%
Koronavirus17 491362*2,1 %
SARS8 4378139,6 %
MERS2 49485834,4 %
Ebola34 45315 15844,0 %
H1N1 (sikainfluenssa)183 5901 1520,6 %
Kausi-influenssa (US)13 000 00010 0000,1 %

Länsi-Afrikassa vuonna 2014 alkunsa saanut Ebola on ollut viimeaikaisista epidemioista tappavin. 44 prosenttia todetuista sairauksista johti potilaan kuolemaan ja todettujen tapausten määrä on toistaiseksi reilusti yli koronaviruksen. Tästäkin ihmiskunta kuitenkin selvisi: Kolme vuotta myöhemmin WHO julisti epidemian Länsi-Afrikassa päättyneeksi. Voi täten olla mahdollista että myös koronavirus saataisiin hallintaan Ebolan tai SARS-viruksen tavoin ennemmin tai myöhemmin.

Koronaviruksen kaltaiset epidemiat ja pandemiat eivät ole mustia joutsenia, vaan niitä on odotettavissa lisää. Kautta historian erilaiset kulkutaudit ovat aiheuttanet kuolemia ympäri maailmaa, aina konkistadoreiden levittämästä isorokosta teollisen vallankumouksen aikaiseen tuberkuloosiin. Globaalit trendit lisäävät erilaisten pandemioiden riskiä ja tulevat nopeuttamaan tautien leviämistä entisestään.

Yksi syy kulkutautien nopeutuvaan leviämiseen on jatkuva kaupungistuminen. Vuonna 2010 vain noin puolet maailman väestöstä asui kaupungeissa, mutta rohkeimpien ennusteiden mukaan vuonna 2050 peräti 70 prosenttia väestöstä asuisi suurissa metropoleissa. Nopean kaupungistumisen myötä esimerkiksi kehitysmaiden kiihtyvä slummiutuminen voi pahentaa ongelmia entisestään.

Samoin ilmastonmuutos tekee tautien leviämiselle vaadituista olosuhteista otollisempia, kun esimerkiksi malariaa levittävien hyttysten munimiskausi tulee pitenemään lämpenevän ilmaston myötä.

Globaalissa taloudessa kansainväliset ruokaketjut tuovat patogeenejä vieraiden maiden pelloilta lähikauppaan ja lentoyhtiöt lennättävät yli 2 miljardia ihmistä vuosittain mannerten välillä. Tämän vuoksi erilaisilla epidemioilla ja pandemioilla on mittavia taloudellisia vaikutuksia. Mikäli ihmisten ja tavaroiden globaalia liikkumista aletaan rajoittamaan pandemiapelkojen vuoksi, kansantaloudet ja etenkin ulkomaankaupasta riippuvaiset yritykset tulevat kärsimään.

Ihmiskunta on tällä hetkellä huolissaan koronaviruksesta, mutta olisi syytä olla enemmän huolissaan tulevista taudeista joita ei ole vielä olemassa. WHO:n tilastojen mukaan keskimäärin vähintään yksi uusi tauti havaittaisiin vuosittain. Näistä pahimpia ovat influenssan tapaiset virukset jotka leviävät ilmateitse ja joihin ei ole olemassa parantavaa lääkitystä.

Toisena suurena huolenaiheena ovat niin sanotut superbakteerit. Jo 1940-luvulla penisilliinin keksijä Alexander Fleming varoitti antibioottien väärinkäytön nopeuttavan vastustuskykyisempien mikrobien kehitystä. Esimerkiksi vuonna 1946 arviolta 14 prosenttia stafylokokkeihin kuuluvista Staphylococcus aureus-kokkibakteereista oli vastustuskykyisiä penisilliinille. 1990-luvulla luku oli jo yli 80 prosenttia. Huolta on kasvattanut esimerkiksi nykyaikaisen maatalouden käyttämien antibioottien määrä lihakarjan kasvatuksessa.

Kysymys ei ole se, tuleeko koronaviruksen jälkeen uutta epidemiaa. Kysymys kuuluu että milloin ja kuinka maailma tulee vastaamaan. Suurin haaste tällä hetkellä lääketieteellisten innovaatioiden ohella on tautien tunnistaminen ennen niiden muuttumista pandemiaksi. Koronavirus ei tule olemaan varmastikaan maailmanloppu ja vastaavanlaisia tauteja tulee todennäköisesti vielä eteen. Näihin täytyy kuitenkin varautua globaalilla tasolla.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös