Matkailusta on muodostunut vuosien varrella yksi Suomen elinkeinorakenteen tukipilareista. Matkailuala on Suomessa jopa 15 miljardin euron toimiala, jonka osuus bruttokansantuotteesta on vajaan kolmen prosentin luokkaa, kertoo Business Finland.
Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset Suomessa ylittivät viime vuonna seitsemän miljoonan rajan. Yöpymiset toivat Suomen majoitusliikkeille 483 miljoonan euron potin, joka kasvoi yli kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta.
Yli puolet Suomessa yöpyvistä tulevat Euroopan Unionista. Aasialaisten yöpymisten osuus Suomessa oli 17 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan. Eniten yöpymisiä tilastoitiin Venäjältä, Saksasta, Britanniasta, Ruotsista sekä Kiinasta.
Kiinalaisten osuus turismissa on pieni, mutta tärkeä
Koronavirusepidemialla on monenlaisia haittavaikutuksia suomalaisten yritysten toimintaan. Ensimmäiset kärsijät ovat matkailualan yritykset sekä lentoala, kun lentoja Kiinaan perutaan yhä enemmän.
Finnair aloittaa yt-neuvottelut tällä viikolla HS:n mukaan, jossa käsitellään kaukolentojen lentäjien mahdollisia määräaikaisia lomautuksia. Finnairin mukaan lomautusten takana on koroviruksen aiheuttama epävarmuus lentojen jatkosta.
Yle raportoi, että vaikka ryhmämatkoja Kiinasta jouduttaisiin perumaan, arvioidaan ettei se Suomen matkailualaa kaada. Mahdolliset peruutukset tulevat näkymään erityisesti risteilylaivoilla, leirikouluissa ja lomakeskuksissa.
– Suomen matkailun hyvä puoli on se, että emme ole enää yhden tukijalan varassa. Matkailijoita tulee koko Euroopasta ja monista muista maista. Siinä mielessä tilanne ei ole niin vakava, arvioi Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.
– Jos (matkakiellon) kriisi jatkuu pitempään, haetaan silloin korvaavia asiakasryhmiä.
Kiinalaisten osuus turismissa on pieni, mutta tärkeä, sillä he käyttävät Suomessa ollessaan paljon rahaa, keskimäärin neljä kertaa enemmän kuin muut ulkomaiset matkailijat.
Visit Finlandin johtaja Paavo Virkkunen muistuttaa tiedotteessa, että matkailun kansainvälinen kysyntä on erittäin dynaamista. Yhdellä markkinalla tapahtuva häiriö onkin mahdollista kompensoida joissain määrin korvaavalla kysynnällä.
Monet suomalaiset matkailuyritykset ovat jo lähteneet Virkkusen mukaan ripeisiin markkinointi- ja myyntitoimiin täyttääkseen syntynyttä kysyntäaukkoa.
Koronaviruksen vaikutukset eivät ole nähtävillä vielä laajasti
Suomalaiset yritykset eivät ole vielä kovin huolissaan koronavirusepidemian aiheuttamista vaikutuksista. Business Finland teetti kyselyn, jonka avulla kartoitettiin tietoa koronaviruksen aiheuttamista vaikutuksista suomalaisiin yrityksiin. Kyselyyn vastasi 300 suomalaista yritysjohtajaa.
Vastaajista noin puolet arvioi, ettei koronavirusepidemia vaikuta juurikaan liikevaihtoon tai vientiin lyhyellä aikavälillä. Kolmasosa yrittäjistä estimoi vaikutusten olevan kielteisiä.
– Kiinan rooli globaaleissa tuotantoketjuissa on merkittävä melkein kaikilla toimialoilla. Yrityksessä voidaan ajatella, että alihankkijaverkosto on suomalainen tai riippuvainen esimerkiksi saksalaisista yrityksistä. Mutta kun katsoo tarkemmin mistä alihankkijat saavat materiaaleja, heillä on lähes poikkeuksetta kiinalaista alkuperää olevia komponentteja, kertoo johtaja Kalle Kivekäs Business Finlandista.
Kyselyn tuloksista näkyy selvästi, että yritykset pystyvät arvioimaan epidemian vaikutuksia liiketoimintaan melko hyvin lyhyellä aikavälillä, mutta pitemmän aikavälin vaikutuksista on enemmän epävarmuutta.
Noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista yritysjohtajista arvioi, ettei epidemialla ole juurikaan vaikutusta yrityksen kansainväliseen kasvuun. Koronavirus hankaloittaa tällä hetkellä eniten työntekijöiden matkustamista.
