Dopamiinipaaston aikana ei puhuta, katsota silmiin tai käytetä puhelinta.
Teknologia on integroitunut yhteiskuntaan pysyvästi ja on vaikea muistaa aikaa, jolloin älypuhelimet ja muut vempaimet eivät olleet osa arkea. Miltä työ näyttäisi ilman teknologian tuomaa apua? Entä miten ihmiset viihdyttäisivät itseään tylsinä hetkinä tai kommunikoisivat ilman älypuhelimia tai tietokoneita?
Teknologian tuomat kehitykset ovat helpottaneet elämää monin tavoin ja ovat pohjimmiltaan hyviä asioita. Ihmiset ovat kuitenkin ruvenneet pohtimaan sitä, mitä näkyviä että näkymättömiä vaikutuksia teknologialla on ihmisiin ja koko ihmiskuntaan.
Suhteita muodostetaan teknologiaan – eikä ihmisiin
Liiallinen teknologian käyttö ei tee hyvää kropalle eikä mielelle. Kun koko maailma on yhden napin painalluksen päässä missä ja milloin vain, miksi sitä tarvitsee edes vaivaantua nousemaan ylös omalta kotisohvaltaan? Tekeekö teknologia ihmisistä jo liian mukavuudenhaluisia, kun vastauksia etsitään heti Googlesta, eikä luoteta omaan prosessoriin – muistiin – vastauksien etsimiseen?
Kommunikointi tapahtuu nykypäivänä suurilta osin verkossa, jonka vuoksi ihmiset erakoituvat ja syrjääntymisen vaara kasvaa. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukset antavat osviittaa siitä, että suomalaiset viettävät tänä päivänä yhä enemmän aikaa yksin. Erikoistutkija Hannu Pääkkönen kertoo Ylelle, että vaikka perheet ovat kotona samaan aikaan, ollaan vetäydytty omiin oloihin kännykköjen, tablettien ja tietokoneiden pariin.
Luomme suhteita enemmänkin teknologian kanssa, kun tapaamiset ”oikeassa” maailmassa vähenee.
Business Insiderin mukaan tämä näkyy nykypäivänä erityisesti nuorten kyvyissä lukea kehon kieltä ja tulkita erilaisia vivahteita kasvotusten käydyissä keskusteluissa. Teknologian välityksellä käydyt keskustelut eivät korvaa aitoja kohtaamisia.
Rappeutunut kroppa ja univaikeudet
Älypuhelimien ja tietokoneiden jatkuva käyttö haastaa ihmisen fysiikkaa. Kiropraktikko Kimmo Heinonen kertoo verkkosivullaan, että nykyään tavataan paljon niin sanottua ”kännykkä- tai tietokoneniskaa”, jossa rintaranka on löysänä ja pää putoaa eteenpäin aiheuttaen erilaisia kiputiloja.
– On äärimmäisen tärkeää, että pidämme jokapäiväisessä työssämme huolta ryhdistämme, Heinonen muistuttaa.
Business Insiderin mukaan huono asento voi johtaa selkä- ja niskakipujen lisäksi erilaisiin psykologisiin ongelmiin, kuten matalaan mielialaan sekä huonoon itsetuntoon ja tuottavuuteen.
– Fyysinen asento muovaa myös psykologista asennetta ja voi olla avain onnellisuuteen ja parempaan itseluottamukseen, Harvard Business Schoolin professori Amy Cuddy kirjoitti The New York Timesissa esiintyneessä kolumnissa.
Näyttöjen jatkuva tuijottaminen väsyttää silmiä ja keinotekoinen sininen valo sekoittaa kehon sisäisen kellon. The National Sleep Foundationin mukaan sininen valo vähentää ”unihormoni” melatoniinin tuotantoa, joka voi johtaa moniin unettomiin öihin.
Dopamiinipaasto taistelee elämysriippuvuutta vastaan
Joka kerta, kun käyttäjä kaivaa kännykkänsä taskusta ja lukee viestin tai somepäivityksen, aivoissa vapautuu mielihyvähormonia, eli dopamiinia. Pian mielihyvää tarvitaan yhä enemmän ja useammasta eri paikasta. On vaikea viettää aikaa ilman kännykkää, ja näin riippuvuus syntyy.
Pittsburghin yliopiston media-, teknologia- ja terveystutkimuskeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan nuorilla aikuisilla, jotka käyttivät seitsemää tai yhtätoista sosiaalisen median alustaa, oli yli kolme kertaa suurempi masennus- ja ahdistuneisuusriski kuin niillä, jotka käyttivät kahta tai sitä vähempää alustaa.
Tutkimusten mukaan keskiverto älypuhelimen käyttäjä vilkuilee kännykkää jopa 150–221 kertaa päivässä. Psykiatrian professori Jyrki Korkeila kertoo HS:lle, että älypuhelimet ovat luoneet uuden alustan, jossa riippuvuutta ilmenee.
– Se on samantapaista kuin esimerkiksi uhkapeli- ja internetriippuvuus. Niihin liittyy käyttäytymistä, joka muodostuu ongelmaksi, koska se on palkitsevaa, Korkeila kertoo Helsingin Sanomille.
Ihmiset tiedostavat tietotekniikan tuoman riippuvuuden ja jotkut taistelevat sitä vastaan. Piilaaksossa leviävän uuden trendin dopamiinipaaston tarkoituksena on vähentää elämysriippuvuutta, jota teknologia voi aiheuttaa. Paaston aikana ei syödä, kuunnella musiikkia, treenata, olla intiimissä kanssakäymisessä, tehdä töitä, puhuta tai oteta lainkaan katsekontaktia, listaa HS.
– Olemme riippuvaisia dopamiinista. Ja koska saamme sitä koko ajan niin paljon, päädymme haluamaan sitä aina vain lisää. Niinpä aiemmin miellyttävät asiat eivät enää tunnu siltä, selittää dopamiinipaastolla oleva yrittäjä James Sinka.
Ideana on, että paaston jälkeen elämä tuntuu taas paremmalta. Aika näyttänee, mitä pysyviä pitkän aikavälin haittavaikutuksia teknologia tuo ihmiskunnalle.
