Sijoitusstrategi: Yksi hyvä osinkovuosi ei takaa tuottoa

Sijoitusasiantuntijat ovat melko yksimielisiä siitä, ettei osinko-osakkeita kannata etsiä pelkästään korkean osinkotuottoprosentin perusteella.
hedelmät osingot tuotto sijoittaminen osinko hedelmät osingot tuotto sijoittaminen osinko

Senioristrategi Kaisa Kivipellon mukaan osinkoyhtiöiden valinnassa salkkuun kannattaa ottaa huomioon myös yhtiön pitkän aikavälin näkymät.

”Hyvä osinko voi heijastaa hyvää vuotta tai sitten kertoa siitä, että yhtiö ei löydä hyviä investointikohteita, joka voi näkyä heikompana kasvuna tulevaisuudessa. Osinkotuottoprosentti voi nousta myös korkeaksi kurssilaskun myötä, jonka pitäisi herättää sijoittajalla kysymyksiä kurssilaskun syistä ja tulevasta osingonmaksukyvystä”, Kivipelto sanoo.

Kivipellon mukaan osinkotuottoa etsivän kannattaa katsoa yrityksen liiketoiminnan kassavirtaa, eli yritykseen rahaliikennettä.

”Hyviä osinkonimiä etsiessään sijoittajan on viisasta kiinnittää huomionsa tasaista ja hyvää kassavirtaa tekeviin yrityksiin, joiden tase on terve ja investointitarpeet vähäiset. Tilanne kannattaa arvioida uudelleen siinä vaiheessa jos yrityksen kassavirta ehtyy, jolloin osinkoa saatetaan leikata tai osinkoja joudutaankin rahoittamaan velalla”, Kivipelto sanoo.

Suomalaisyhtiöt innokkaita osinkojen jakajia

Suomessa osingonjakosuhde on noussut tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana ja tällä hetkellä tavoiteltu jako-osuus on usein ainakin puolet tuloksesta.

Eurooppalaiset yhtiöt maksavat tuloksestaan enemmän osinkoja ulos kuin esimerkiksi yhdysvaltalaiset yhtiöt (osingonjakosuhde 60 prosenttia vs. 40 prosenttia). Brittiläiset yhtiöt ovat historiallisesti olleet hyviä osingon maksajia (osinkotuotto noin 3,7 prosenttia tällä hetkellä) samoin kuin italialaiset ja ranskalaiset yhtiöt.

Yhdysvaltalaisten yhtiöiden osinkotuotto on laskenut merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Yksi syy tähän laskuun on ollut matalaksi painettu korkotaso osakemarkkinoiden laskujen ja finanssikriisin jälkeen. Teknologiayhtiöiden merkitys osakeindekseissä on myös kasvanut ja niiden maksamat matalat osingot, tai nolla-osingot, ovat johtaneet osinkotuoton keskimääräiseen pienenemiseen.

Sijoituskirjailija Jukka Oksaharjun mukaan merkittävä osa, toisinaan jopa liian suuri osa, sijoittajista kiinnittää osinko-osakkeiden valinnassa huomiota kuitenkin lähinnä ensimmäiseen välittömästi saatavaan sijoitushetken osinkotuottoon.

Riippuen sijoituskohteesta pitkän aikavälin kokonaistuotto-odotuksen kannalta tärkeämpi osatekijä voi kuitenkin olla itse asiassa osakekohtaisen osingonjaon kasvu.

Omavaraisuushaaste -nimellä kirjoittava sijoitusbloggaaja on sitä mieltä, ettei sijoittajan kannata metsästää pelkästään korkean osinkotuoton yhtiöitä.

”Mikäli yrityksen osinko on kasvanut, mutta samalla payout ratio eli se voiton osuus minkä yritys maksaa osinkona, on kasvanut, ei osinko usein ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä. Paljon tärkeämpää kuin itse prosentit ja yksittäiset luvut, onkin osinkoa maksavan yrityksen tuloskunto”, sijoitusbloggaaja kirjoittaa SalkunRakentajan blogissaan.

Jokaiselle sijoittajalle on sijoitusbloggaajan mielestä erityisen tärkeää seurata osingonmaksun kestävyyttä pelkkiä taselukuja pitemmälle.

”Onko kassavirta kestävää, kasvavaa ja kuinka riskialtista? Mitkä asiat, joihin yritys ei itse voi vaikuttaa, voivat aiheuttaa lommon osingomaksukykyyn? Tällaisia tekijöitä ovat juurikin esim. raaka-aineiden hinta, korkojen taso, muuttuva regulaatio tai yleinen makrotaloudellinen tilanne.”

Osakesäästötilille kahmitaan myös osinko-osakkeita

Suomalaisten osakesäästötilille eniten ostamat osakkeet jäävät Helsingin pörssin keskimääräisen osinkotuoton alapuolelle. Viisi eniten osakesäästötilillä omistettua osaketta antaa tämän hetkisellä kurssitasolla 3,1 prosentin osinkotuoton Danske Bankin osinkoennusteen mukaan, kun Helsingin pörssin keskimääräinen ennustettu osinkotuotto on 4,4 prosenttia.  Kymmenen eniten omistetun osakkeen osinkotuotto on 3,6 prosenttia ja 20 eniten omistetun noin 4 prosenttia.

Vertailussa osinkotuottona käytettiin Danske Bankin osinkoennustetta ja viime vuonna maksettuja osinkoja. Osinkotuottolaskelma on painotettu osakesäästötileillä olevien osakkeiden painon mukaan.

Kärjen osinkotuottoa laskee eniten ostettu osake Nokia, jonka ennustetaan jättävän osingon maksamatta. Nokiassa on tällä hetkellä noin 9 prosenttia Danske Bankissa olevien osakesäästötilien sijoituksista.

”Osingot ovat iso osa osakkeiden tuottoa monelle sijoittajalle. Osakesäästötilille on järkevää ostaa suomalaisia osinkoyhtiöitä, sillä osakesäästötilillä osingot voi sijoittaa uudelleen ilman veroseuraamusta”, Kivipelto toteaa.

Kahdenkymmenen eniten omistetun osakkeen joukossa yli 5 prosentin osinkotuottoa on ennustettu Sammolle, Nordealle, Nokian Renkaille, Telialle, Aktialle, Lassila & Tikanojalle ja Cityconille.

”Osinkojen etsiminen on yksi tapa sijoittaa osakesäästötilille. Toinen sijoitustyyli on tavoitella enemmän arvonnousua. Silloin osakesäästötilille voi olla järkevää hankkia myös ulkomaisia kasvuosakkeita”, Kivipelto sanoo.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
riskit riskien karttaminen suojautuminen riski talous, riskinsietokyky

Koronavirus käänsi sijoittajien tunnelmat ahneudesta pelkoon

Seuraava artikkeli

Rakennuskonserni Lehto alentaa näkymiään