Kun metallikannasta siirryttiin paperirahajärjestelmään, tuli vastaan haaste: miten rahan arvo saadaan luotettavaksi?
Ihmiskunta on historian saatossa käyttänyt rahaa hyvin kauan. Ensimmäinen raha oli hyödykerahaa, jonka valmistusmateriaali oli arvokasta itsessään. Tällaista rahaa oli esimerkiksi kultaraha.
Myöhemmin hyödykerahan korvasivat maksusitoumukset, jotka voitiin vaihtaa tiettyyn määrään kultaa tai hopeaa. Nykyään käytössä on takaukseen perustuva rahajärjestelmä, jota kutsutaan myös paperirahajärjestelmäksi.
Nykyinen paperiraha on niin sanottua fiat-rahaa. Se tarkoittaa sinänsä arvoltaan merkityksetöntä vaihdannan välinettä, jonka arvo perustuu hallinnon luomiin säännöksiin tai lakeihin, sekä ihmisen perusteettomaan käsitykseen sen arvosta, eikä mihinkään vaihdantavälineen itsensä konkreettiseen ominaisuuteen.
Laillisena maksuvälineenä nykyisin käytetään keskuspankin liikkeeseen laskemaa rahaa, joka ei enää ole sidottu kultakantaan. Seteleihin käytetty paperi ei sinänsä ole arvokasta, mutta paperiraha kuitenkin hyväksytään vaihdon välineeksi tavaroita ja palveluja ostettaessa.
Luottamus rahan arvon säilymiseen on tärkeää, koska vain luottamus takaa sen, että ihmiset ovat valmiita käyttämään itsessään arvotonta paperirahaa maksuvälineenä.
Keskuspankit ovat tässä paljon vartijoina. Kansalaisten tulee luottaa siis siihen, että keskuspankki pitää rahan arvon vakaana. Jos keskuspankki antaisi rahan arvon heilahdella hallitsemattomasti, paperirahaa ei pian voisi käyttää vaihdon välineenä eikä arvon säilyttäjänä. Siksi korkea inflaatio ja toisaalta myös deflaatio saattavat romuttaa rahan uskottavuuden vaihdon välineenä.
Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja selventää Rahatalous vuonna 2020 -luennossaan keskeisiä rahapolitiikan kysymyksiä.
Kajanoja kertoo luennossaan, miten keskuspankki vaikuttaa rahapolitiikallaan korkoihin, inflaatioon ja suhdanteisiin. Hän kertoo myös, miksi inflaation vastakohta eli deflaatio on taloudelle vaarallinen tilanne. Deflaatio tarkoittaa rahan arvon nousua eli hintojen laskua. Kajanoja pohtii myös paperirahan arvon määräytymistä.
Lisäksi luennossa Kajanoja kertoo keskuspankkien rahapolitiikan tavoitteet juuri nyt.
