Tulisiko Suomen ottaa käyttöön maastapoistumisvero?
Rahoitustutkija: Perinteinen ja suosittu sijoitussalkun hajauttamisen strategia ei enää toimi
Autoala: Suomen henkilöautojen keski-ikä kasvaa huolestuttavasti

Rahoitustutkija: Perinteinen ja suosittu sijoitussalkun hajauttamisen strategia ei enää toimi

Korkosijoitukset eivät ole enää tehokas omaisuuslaji sijoitussalkun hajautuksessa. Syy on hyvin yksinkertainen, kertoo rahoituksen professori ja sijoituskirjailija Jeremy Siegel.
Jeremy Siegel rahoitustutkija professori sijoituskirjailija Jeremy Siegel rahoitustutkija professori sijoituskirjailija

Korkosijoitukset eivät ole enää tehokas omaisuuslaji sijoitussalkun hajautuksessa. Syy on hyvin yksinkertainen, kertoo rahoituksen professori ja sijoituskirjailija Jeremy Siegel.

Hajauttamisen sanotaan olevan sijoittamisen ainoa ilmainen lounas. Se tarkoittaa sitä, että hyvin toteutetulla hajautuksella sijoittaja voi nostaa salkkunsa tuotto-riski -suhdetta.

Oleellista hajauttamisessa on sijoituskohteiden välinen korrelaatio eli tuottojen riippuvuus. Sijoitussalkkuun kannattaa etsiä omaisuuslajeja ja sijoituskohteita, joiden välinen korrelaatio on alhainen tai mieluiten negatiivinen.

Keskeistä sijoitussalkun hajautuksessa ei siis ole pelkästään hajauttaa sijoituksia useisiin sijoituskohteisiin vaan ennen kaikkea hajauttaa eri omaisuuslajeihin. Tusina osakesijoituksia ei vielä tarjoa tuotto-riski -suhteen kannalta optimaalista hajautushyötyä.

Perinteisesti korkosijoitukset on ollut se omaisuuslaji, jolla osakepainotteisen sijoitussalkun hajautusta ja tuotto-riski -suhdetta nostetaan.

Näin toimii perinteinen hajautusstrategia käytännössä

Rahoitustutkija Hannu Kahra on sitä mieltä, että niin sanottu tangentti- eli markkinasalkku on ainoa optimaalinen riskipitoinen salkku keskivertosijoittajalle. Siinä on noin 60 prosenttia osakkeita ja 40 prosenttia korkosijoituksia ja se voidaan toteuttaa kahdella ETF-rahastolla. Osakemarkkinoita jäljitellään esimerkiksi kehittyneiden markkinoiden MSCI-indeksillä ja korkomarkkinoita G7-maiden valtion velkakirjojen indeksillä, Kahra neuvoo.

Yksinkertaisin näihin kahteen omaisuuslajiin sijoittava sijoitusstrategia on 50/50 -sijoitussalkku, jossa salkun sisältö sisältää saman osuuden osakesijoituksia ja korkosijoituksia. Korkosijoituksina käytetään yleensä valtiolainoja.

Koska osakkeiden ja korkosijoitusten tuotot yleensä poikkeavat toisistaan, tulee sijoittajan tässä strategiassa aika-ajoin tasapainottaa salkun omaisuuslajien allokaatio tasapainoon – eli 50 prosenttia molemmissa omaisuuslajeissa.

Rahoitustutkija kyseenalaistaa perinteisen hajautusviisauden

Rahoituksen professori ja sijoituskirjailija Jeremy Siegel sekä pörssinoteerattuja indeksirahastoja tarjoava WisdomTree -yhtiö ovat eri linjoilla. Siegel ja WisdomTree suosittelevat sijoittajia harkitsemaan toisenlaista allokaatiostrategiaa kuin perinteinen 60 prosentin osuus osakkeissa ja 40 prosentin osuus velkakirjoissa.

”Me uskomme, että vanha 60/40-malli ei enää toimi”, Siegel kertoo uutistoimisto CNBC:n haastattelussa.

Siegelin mukaan alhainen korkotaso on tullut jäädäkseen. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi S&P 500 -osakeindeksin osinkotuotto on korkeampi kuin USA:n 10 vuoden velkakirjan tämän hetken 1,5 prosentin tuotto.

Valtion velkakirjat eivät yksinkertaisesti siis tarjoa sijoittajille riittävää tuottoa alhaisten korkojen maailmassa.

Perinteisesti velkakirjojen on ajateltu olevan riskittömämpiä sijoituksia kuin osakkeet. Tämäkään ei välttämättä pidä paikkansa enää, Siegel väittää. Jos riskiä mitataan sijoituskohteen tuoton heilunnalla eli volatiliteetilla, on osakkeiden volatiliteetti korkosijoituksia suurempaa lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä se on alhaisempi kuin korkosijoitusten volatiliteetti.

”Siksi me suosittelemme 75/25-allokaatiota osakkeiden ja korkosijoitusten välillä”, Siegel kertoo.

USA:n 10 vuoden velkakirjan korkokehitys.

Tähän asti korkosijoitusten tuotto on ollut kiitettävä. Se johtuu siitä, että esimerkiksi USA:n 10 vuoden velkakirjan tuotto on laskenut 80-luvun alusta tähän päivään dramaattisesti. Vielä vuonna 1981 velkakirjan tuotto kävi hetkellisesti peräti yli 16 prosentissa. Nyt tuotto on enää alle 1,6 prosenttia.

Tuoton lasku on ollut korkosijoittajille hyvä asia, koska velkakirjan koron lasku tarkoittaa velkakirjan markkina-arvon nousua. Jos kuitenkaan korko ei enää laske, on tämä tie kuljettu loppuun.

Alhaiset korot ovat tulleet jäädäkseen

Keskeinen syy korkojen laskuun on ollut keskuspankkien yhä kevyemmäksi käynyt rahapolitiikka, jossa keskuspankit ovat painaneet ohjauskorkojaan yhä alemmaksi. Ohjauskorkojen lasku on sitten heijastunut myös markkinakorkoihin.

Siegelin mukaan korkojen laskulle on kuitenkin muitakin syitä kuin keskuspankit.

Professorin mukaan ”vahvat demograafiset tekijät”, kuten väestön ikääntyminen kansainvälisesti, korkeampi väestön keski-ikä, laajempi taipumus välttää riskejä ja alhaisempi talouskasvu ovat myös painaneet valtioiden velkakirjojen tuottoja alaspäin.

Nämä tekijät tulevat pitämään korot alhaisena hyvin pitkään, eikä sijoittajille tule riittämään 1,5 prosentin sijoitustuotto, Siegel selittää.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
veneet satama Espanja Marbella loma lomakohde

Tulisiko Suomen ottaa käyttöön maastapoistumisvero?

Seuraava artikkeli
liikenne autot

Autoala: Suomen henkilöautojen keski-ikä kasvaa huolestuttavasti