Molemmille hankkeille haetaan EU:n niin sanottua CEF-rahoitustukea (CEF, Connecting Europe Facility), kertoo liikenne- ja viestintäministeriö. Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä olisi raidehankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.
”Olen erittäin tyytyväinen siitä, että näiden hankkeiden suunnittelu päästään nyt aloittamaan ja näin moni kunta on sitoutunut hankkeisiin. Nopeat raideliikenneyhteydet helpottavat työssäkäyntiä ja ovat aivan välttämättömiä hankkeita siirtymisessä kohti kestävää liikkumista. Nyt saatu sopu mahdollistaa myös sen, että voimme hakea hankkeisiin EU:lta tukea jo helmikuun lopulla päättyvässä haussa”, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni puolestaan toteaa, että suunnitteluvaiheen jälkeen on edessä suurin koetinkivi, rahoitus.
”Tarvitsemme hankkeiden toteuttamiseen ja rahoittamiseen laajaa yhteistyötä ja uusia rahoituslähteitä”, Kulmuni muistuttaa.
Pääradan ja Turun radan kustannukset saattavat nousta jopa 8,5 miljardiin euroon
Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla aloitettiin marraskuussa 2019 Suomi-radan ja Turun tunnin junan osakassopimusneuvottelut, jotta hankeyhtiöt voitaisiin perustaa yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa. Neuvotteluryhmiin ovat osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi kunnat, valtiovarainministeriö, Väylävirasto ja Suomi-radan neuvotteluihin myös Finavia.
Nyt osapuolten kesken on saavutettu yhteisymmärrys osakassopimusten sisällöstä, ja neuvottelutulos on vahvistettu neuvottelumuistioilla.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on lisäksi käynnissä selvitys ja vertailu itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Tätä raideyhteyttä edistetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan yhteyden suunnittelu koostuu eri osista, joita ovat Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle kulkeva Lentorata sekä jatkoyhteys Tampereelle.
Suomi-radan rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 4,6-5,75 miljardia euroa, riippuen jatkoyhteydeksi valittavasta vaihtoehdosta. Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka, ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita. Alustava arvio rakennuskustannuksiksi nykyhinnoin Turun tunnin junalle on puolestaan noin 2,76 miljardia euroa.
Raidehankkeet hyödyttävät koko Suomea
Hankeyhtiöissä on mukana yhteensä 26 kaupunkia ja kuntaa.
”On hienoa, että valtio ja kaupungit ovat historiallisesti löytäneet toisensa keskeisten ratahankkeiden edistämisessä. Kaupunkien rahalliset panostukset hankkeiden suunnitteluun ovat erittäin merkittäviä”, toteaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.
Vapaavuoren mukaan Suomi-rataan kuuluvan Lentoradan myötä niin Helsingistä kuin muualta Suomesta nopeutuvat yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle olisivat kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa erinomaisen tervetulleita.
Tampereen pormestari Lauri Lyly puolestaan painottaa, että päätös hankeyhtiöstä on ensimmäinen konkreettinen askel kohti Tampereen ja Helsingin välisen raideosuuden kapasiteetin kasvattamista, ja päätös aloittaa koko pääradan kehittämistyön.
”Pääradan tulevaisuus on lähes kohtalon kysymys koko maamme talouskasvulle. Pääradan varrella syntyy puolet Suomen BKT:sta. Kyse on koko Suomen talouskasvusta ja sen kehittämisestä. Tämä on konkreettinen teko kohti tulevaisuuden työpaikkoja”, Lyly toteaa.
Lylyn mukaan tällä hetkellä Tampereen ja Helsingin väliselle rataosuudelle ei ole mahdollista lisätä raideliikennettä, koska kapasiteettia ei ole.
”Tarvitaan uutta, jotta Suomi-radan varrella sijaitsevien kaupunkien yhteyksiä ja osuuden kautta muualle Suomeen kulkevia jatkoyhteyksiä voitaisiin lisätä, nopeuttaa ja kehittää.”
