Työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävät eläkemaksut eivät ole enää muutamaan vuoteen riittäneet kattamaan maksussa olevia eläkkeitä. Eläkkeistä katettiin vuonna 2018 eläkevaroilla ja niiden tuotoilla ennakkotietojen mukaan nettomääräisesti jo lähes kolme miljardia euroa.
Näin siitä huolimatta, että suomalaisten työeläkevaroja oli 209 miljardia euroa vuoden kolmannella neljänneksellä. Eläkevarojen sijoitustuotto kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen oli nimellisesti 9,0 prosenttia.
Työeläkevakuuttajat Telan mukaan työeläkkeiden rahoituksen perusta on työssäkäyvä väestö.
”Rahoituksen yhtälö on nimittäin tämä: työeläkkeet rahoitetaan pääosin työeläkemaksuilla, jotka kerätään työnantajilta ja työntekijöiltä. Kasvava osuus kustannetaan eläkevaroilla ja niiden sijoitustuotoilla. Työssäkäyvän väestön määrä ja ansiot määrittävät suurelta osin sen, kuinka paljon eläkkeiden maksamiseen saadaan kerättyä rahaa”, Tela kertoo nettisivuillaan.
Telan mukaan työeläkemaksu kertoo konkreettisella tavalla rahoitukseen liittyvästä paineesta. Telan mukaan työelämaksu on vuonna 2020 keskimäärin 24,4 prosenttia. Työeläkemaksu on noussut tasaista tahtia viimeisten vuosikymmenten aikana.
Nopeasti romahtanut syntyvyys on muuttanut käsitystä työeläkkeiden rahoituksen kestävyydestä. Telan mukaan pitkän ajan rahoitustarpeen huomioiva työeläkemaksun riittävä taso yksityisellä sektorilla olisi lähes 27 prosenttia.
Sijoitusvarojen merkitys työeläkkeiden rahoitukselle kasvaa tulevaisuudessa, Tela arvioi.
Työeläkemaksut eivät enää yksin riitä kattamaan työeläkemenoja. Tähän asti työeläkemaksuja ei ole tarvinnut nostaa yhtä paljon kuin eläkemenot ovat nousseet. Tämä johtuu siitä, että rahastoiduilla eläkevaroilla ja niiden tuotoilla on voitu kustantaa jo maksussa olevia eläkkeitä. Pitkällä aikavälillä tämä osuus on Telan mukaan neljännes.
Mitä enemmän työeläkevaroja, sitä enemmän niiden osuutta työeläkkeiden rahoituksessa on mahdollista kasvattaa.
”Eläkerahastoja on kuitenkin kasvatettu etenkin tulevia eläkkeitä varten väestörakenteen heiketessä, ja jotta vakaana pysyvä osuus voidaan rahoittamaan niistä, rahastojen täytyy kasvaa”, kertoo Telan johtava ekonomisti Risto Vaittinen.
Eläkevarojen sijoitusten keskimääräinen reaalituotto on historiallisesti ollut reilut neljä prosenttia.
Eläkevaroja on sijoitettu sekä osakkeisiin että korkosijoituksiin. Korot ovat nyt historiallisen alhaalla. Siksi alhaisten korkotuotto-odotusten vuoksi Eläketurvakeskuksen laskelmissa sijoitusten perusoletus on lähitulevaisuudelle 2,5 prosenttia. Vuodesta 2029 alkaen tuottojen oletetaan olevan 3,5 prosenttia vuodessa.
Jos pitkän aikavälin tuotto olisi ennakoitua korkeampi, se vähentäisi työeläkemaksun nousupainetta. Päinvastaisessa tilanteessa huono tuotto lisäisi painetta nostaa maksua.
Sijoitustuottojen lisäksi muita työeläkemaksuihin vaikuttavia tekijöitä ovat syntyvyys, väestön odotettu elinikä, nettomaahanmuutto, työllisyys sekä palkansaajien ansiotason kasvu.
