Osakkeita kannattaa ostaa silloin kun verta on kadulla, mutta miten se tehdään käytännössä?

Suomessa vahvistettujen koronavirustapausten kohotessa huimaa vauhtia, Italian terveydenhuollon toimiessa äärirajoilla ja Espanjankin laittaessa kokonaisia kaupunkeja karanteeniin on selvää, että verta on nyt kaduilla. 

Tämä näkyy myös pörsseissä. Maanantain pörssipäivä oli surkein vuosikymmeneen, mutta jo torstaina kerrottiin pahimmasta pörssipäivästä sitten vuoden 1987. Vanhan viisauden mukaan osakkeita tulisi siis nyt ostaa. 

Pohjilta ostaminen ei ole kuitenkaan helppoa. Yksi tapa on käyttää kolmen tavoitehinnan strategiaa.

Näin kolmen tavoitehinnan strategia toimii käytännössä. 

1) Valitse tavoittelemasi toimialat riskinsietokykysi mukaan

Toimialojen tai yritystyypin valinta riippuu omasta kiinnostuksesta ja riskinsietokyvystä.

Jos öljyn laskee voi ostaa suoraan öljyä. Öljyntuottajan osakekurssi laskee kuitenkin enemmän, koska öljyn hinnanlasku osuu suoraan katteeseen kulujen pysyessä ennallaan. 

Öljyntuottajia palvelevat yhtiöt kärsivät vieläkin enemmän. Öljyntuottajat laittavat investoinnit jäihin ja nämä tekemättä jääneet investoinnit iskevät suoraan öljy-yhtiötä palvelevan yrityksen liikevaihtoon. 

Käytännössä Exxon Mobil laskee enemmän kuin öljyn hinta, mutta Schlumberger laskee enemmän kuin Exxon Mobil. Tätä kautta Schlumberger:illä on suurempi tuottopotentiaali, mutta toisaalta sillä on myös suurempi riski mennä konkurssiin. 

2) Käy läpi valitun toimialan yritysten taseet 

”Verta on kadulla”-määritelmän täyttyminen sisältää riskin siitä, että yrityksiä menee konkurssiin. Siksi toimialan sisältä kannattaa jättää pois sellaiset yritykset, joiden pääomarakenne on ollut heikko jo ennen kriisiä. 

Taseiden läpikäynti on muutakin kuin velkaisuusasteen selvittämistä. Kuinka paljon omassa pääomassa on konkreettista tavaraa ja kuinka paljon liikearvoa, eli yrityskaupoissa syntynyttä ”Mikki Hiiri -rahaa”? Kuinka likvidejä yrityksen varat ovat? Koska velat pitää maksaa pois? Minkälaiset skenaariot yritys kestää?

3) Tee tekninen analyysi edellisen finanssikriisin vaikutuksesta osakekurssiin

Helsingin pörssi on tunnettu syklisistä yrityksistään. Esimerkiksi Cargotecin osakekurssi kävi ennen finanssikriisiä 49 eurossa tammikuussa 2007. Maaliskuussa 2009 osaketta sai ostaa 6,62 euron hintaan. Osakekurssi laski huipustaan 86 prosenttia. 

Käymällä vastaavalla tavalla läpi listan muut osakkeet saa jonkinlaisen käsityksen siitä, kuinka monta prosenttia listasi osakkeesi voisivat tulla alas. 

4) Aseta itsellesi kolme tavoitetasoa

Perustaen tekemääsi tekniseen analyysiin aseta kolme tavoitetasoa, esimerkiksi -70 prosenttia, -79 prosenttia ja -85 prosenttia. 

Huomioi, että ero -79 prosentin ja -85 prosentin välillä on yllättävän suuri. 

5) Määritä kurssihuiput ja laske tavoitehinnat. 

Jos tavoitetaso yksi on -70 prosenttia, niin tason yksi tavoitehinnat saa kertomalla osakelistan kurssihuiput 30 prosentilla. Vastaavasti tason kaksi tavoitehinnat saa kertomalla osakelistan kurssihuiput 21 prosentilla (100-79). 

6) Määritä ostojen euromäärä. 

Päätä etukäteen se summa millä osakkeita ostat. Summa voi olla vaikkapa 500 euroa osaketta ja tasoa kohti. Tällöin yhtä osaketta tulee ostettua enintään 1500 euron edestä ja ostoista tulee kokonaisuutena astetta hajautetumpia. 

Summa kannattaa suhteuttaa käytettävissä olevaan pääomaan ja osakkeiden lukumäärään. Lisäksi on hyvä huomioida käteisen vaihtoehtoiskustannus sekä se, että psykologisen efektiin eli voittajatunteeseen riittää pienempikin sijoitus.

7) Päätä etukäteen missä kohtaa myyt

Kolmen tavoitehinnan strategian mukaisesti salkkuun ostetut osakkeet on hankittu alhaisen hinnan takia. Kriisin väistyttyä ja osakehintojen noustua, ei tätä alkuperäistä syytä enää ole olemassa. Sen takia kannattaa etukäteen myös päättää se nousuprosentti, minkä kohdalla strategian tuomat ostot myy pois.  

Kolmen tavoitehinnan strategian hyödyt

Kolmen tavoitehinnan strategian etu piilee sen systemaattisuudessa. Tavoitehinnat sisältävä sijoitussuunnitelma on mahdollista tehdä noususuhdanteessa seuraavan kriisin varalle ja sen voi laittaa osaksi sijoitussuunnitelmaa. 

Kun lista on valmis, ei sen toteuttamiseen tarvitse enää arpoa, että miten oikein pitäisi toimia kunkin kriisiin liittyvän uutisen edessä. 

Lisäksi strategian olemassaolo auttaa käsittelemään sitä pelon tunnetta mikä kurssilaskuun liittyy. Strategian avulla fokuksen voi siirtää kriisitilanteen tuomista menetyksistä kriisitilanteen tuomiin mahdollisuuksiin. Kyseessä ei ole mitätön etu, koska markkinoiden kriisissä pelko on sijoittajan pahin vihollinen. 

Kolmen tavoitehinnan strategian haitat

Kolmen tavoitehinnan strategian etu on myös sen haitta. Tavoitehintojen orjallinen seuraaminen vapauttaa pelkoa tuovat pohdinnat siitä, miten mikäkin yritys pärjää uudessa tilanteessa. 

Varjopuolena on, että ostot toteutuvat todennäköisesti ensin juurikin niiden yritysten kohdalla, jotka pärjäävät kriisin keskellä kaikista heikoimmin. 

Kolmen tavoitehinnan strategia vaatii jonkin verran osaamista. Jos pääomarakenteita ei osaa tutkia, tai ne sivuttaa ihan vaan ajan säästämiseksi, on riskinä, että salkkuun tulee valikoitua juurikin niitä yrityksiä, joilla on kaikista isoin todennäköisyys mennä konkurssiin.