Kumppaniblogit

Henri Elo: Korona on iso mahdollisuus omistajalle

Kiinasta alkoi levitä tammikuussa enenevästi uutisia uudenlaisesta koronaviruksesta, joka aiheuttaa influenssan kaltaisen taudin, mutta jota vastaan ei ole rokotetta eikä ihmisillä vastustuskykyä.

Pörssit tekivät vielä tuon jälkeen ennätyksiä.

Kulunut viikko oli sen sijaan kaikkea muuta, kun viruksen leviämisestä uutisoitiin yhä useampiin maihin, kouluja suljettiin esimerkiksi Japanissa ja massatapahtumia peruutettiin, esimerkkinä Berliinin kansainväliset matkailualan messut 4.-8.3.

Helsingin pörssin painorajoitettu indeksi päätti viime vuoden lukemaan 6 867. Sen jälkeen se nousi yhdeksän prosenttia tasolle 7 469 helmikuun 11. päivänä.

Perjantaina 28.2. indeksi laski päivässä kolme prosenttia ja oli laskenut kaikkiaan ystävänpäivää edeltäneestä huipusta 12 prosenttia tasolle 6 568.

Kun Helsingin pörssin markkina-arvo on luokkaa 260 miljardia euroa, 12 prosentin pudotus tekee 30 miljardia. Se kaikki on laskennallista.

Uutistoimisto Bloomberg uutisoi 29.2. eurooppalaisten Stoxx Europe 600 -indeksin yhtiöiden menettäneen arvoaan 1,1 biljoonaa (1 100 miljardia) dollaria sitten 19.2. eli enemmän kuin Hollannin bruttokansantuote.

Yhtiöt ovat jo antaneet koronan vuoksi tulosvaroituksia ja markkinastrategit laskeneet tulosennusteita.

CNBC uutisoi perjantaina koronaviruksen pyyhkineen 3,18 biljoonaa dollaria yhdysvaltalaisosakkeiden markkina-arvosta kuluneella viikolla.

CNBC kaivoi maanantaina haastatteluun jostakin naftaliinien kätköistä normaalisti eläkeläiseksi laskettavan 89-vuotiaan kommentaattorin.

Berkshire Hathawayn nokkamies Warren Buffett totesi sen, mitä odottaa saattoi:

”Sinä ostat tai myyt perustuen bisnekseen. Jos otsikot antavat sinulle mahdollisuuden ostaa jotakin, josta pidät, entistä halvemmalla, olet hyvissä asemissa.” (vapaa suomennos)

Suomen sijoitusbuumi

Meillä Suomessa on ollut todella kova sijoitusbuumi viime vuosina, trendeinä erityisesti naisten ja nuorten esiinmarssi sijoitusmaailmaan niin sanottujen huru-ukkojen rinnalle.

Viimeisimpänä buumina oli osakesäästötilien tulo sijoitustuotteeksi vuodenvaihteessa, mikä on todella hyvä juttu.

Samalla kun monet kommentaattorit haluavat tehdä sijoittamisesta arkipäiväistä, meidän pitäisi muistaa markkinoiden luonne.

Osakkeiden hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Osakkeita ammatikseen ostavat maksavat yhtiöiden liiketoiminnan tulevaisuuden rahavirroista. Kun näkymä tulevaan hämärtyy, osakkeista ei haluta maksaa enää yhtä paljon – tai niitä halutaan myydä.

Siksi kurssit laskevat. Arvopaperin hinta etsii uuden tason, jolla kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

Myös rahastojen arvot laskevat, koska rahastot koostuvat yksittäisistä osakkeista ja arvopapereista. Rahaston arvo määräytyy sen omistamien arvopaperien kurssien suhteessa.

Kasino reaalitalouden kukkulalla

Kaupungilla ihmiset jatkavat elämää, nauravat, puhuvat niitä näitä toisilleen, ajavat autolla paikasta A paikkaan B, liikkuvat julkisilla ja huolehtivat arkisista askareistaan.

Kaupungin laidalla on kukkula, jossa ruletin pyörä pyörii kelloon katsomatta. Välillä tulee mustia ja välillä punaisia numeroita. Joskus kuitenkin punaista maalia kaatuu pyörälle ja miinusta tulee kerta toisensa jälkeen.

Joku miettii, pitäisikö rulettipöydältä ottaa kaikki merkit pois.

Myisinkö kaikki osakkeet?

Vai nostaisinko panosta entisestään?

Ympärillä ekonomistit selittävät, kuinka bkt:n etumerkki voi muuttua plussasta miinukseksi.

Tämä kaikki kukkulalla on finanssiteollisuuden jargonia ja pelikenttää, jonka pyörteissä harrastelijasijoittaja on harvinaisen ulapalla. Reaalitalous tapahtuu alempana laaksossa.

Omistaja ei menetä

Yhtiöiden omistaminen on sitä, että ostetaan hallitusti erilaisten yhtiöiden tulevaisuuden odotuksia eli osakkeita, palasia yrityksistä siis. Omistajan takaraivossa on koko ajan eri skenaariot erilaisista talouden olosuhteista.

Jos tartuntatauti leviää, haluan että salkussani on niitäkin yhtiöitä, joiden kassa kilisee vaikka ihmiset eivät uskalla juuri matkustella, käydä yleisötapahtumissa tai yritykset eivät investoi.

Haluan, että salkussani on myös Atrian, Keskon, Tokmannin, Olvin, Lassila & Tikanojan, Fortumin, Elisan, Terveystalon, Orionin ja Oriolan kaltaisia yhtiöitä.

Jos Suomeen kohdistuu jokin odottamaton uhka, haluan että osalla yhtiöistäni on liiketoimintaa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Haluan omistaa valitsemaani yhtiötä, vaikka pörssi menisi kymmeneksi vuodeksi kiinni* – koska pörssi ei tuo tuottoa.

*) yksi Buffettin lukemattomista lentävistä lauseista, suomennos soveltaen

Sijoituksen tuotto tulee yhtiön liiketoiminnasta. Kun yritys tekee liiketoimintaa onnistuneesti, viivan alle jää tuotannontekijä- ja pääomakulujen jälkeen voittoa, joka voidaan jakaa osinkona ja/tai käyttää investointeihin.

Osinko on sijoittajan tuottoa, ja toki pörssikurssin nousu myös. Mutta kurssinousu ei ole seurausta pörssistä markkinapaikkana, vaan yrityksen voiton kehittymisestä. Sijoittajien yleisimmin käyttämä hinnoittelumittari on P/E eli osakkeen hinta (price) suhteessa yhtiön voittoon (earnings).

P nousee, koska E eli tulos nousee tai tulosnäkymät paranevat.

Yritykset sopeutuvat ja ihmiset jatkavat omaa elämäänsä. He haluavat lähteä lämpimään, he haluavat käydä suosikkiyhtyeen konserteissa, he haluavat elää, kuluttaa ja juhlia.

On yhtäältä todella hyvä, että media ja terveysviranomaiset kiinnittävät koronavirukseen huomiota. Se auttaa ihmisiä suojautumaan taudilta, joka on uhka erityisesti heikkokuntoisille.

Samalla valtava mediahuomio heijastuu suoraan sijoitusmarkkinoihin ja myös yritysten tapaan toimia. Osa toimialoista kärsii enemmän, osa ei juurikaan. Jotkut alat jopa hyötyvät.

Kun sijoituskohteiden ja investointien hinnat laskevat riittävästi, aina tulee markkinoilla tilanteita, jolloin uusi hinta on jollekin sijoittajalle tai investoijalle houkutteleva mahdollisuus.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden hyvä kunto ja osinkotuotto suojaavat niitä pahimmalta. Ei sijoittaja halua nollakorkoympäristössä myydä 10 prosentin osinkotuoton papereita loputtomiin.

Kasvuyhtiöissä on oma riskinsä

Kun epävarmuus tulevaisuudesta markkinoilla kasvaa, osinkoyhtiöiden merkitys kasvaa.

Miksi?

Siksi, että tuotto on lähellä ja se voidaan sijoittaa halventuneilla markkinoilla uudelleen. Osinkoyhtiössä, esimerkiksi jos osinkotuotto on yli 4 prosenttia kurssiin nähden, P/E-luku on tyypillisesti keskimääräistä matalampi, esimerkiksi tasolla 12-18.

Avasin kahdessa ensimmäisessä kirjassani (esim. Tuoton arvoitus s. 74) arvonmääritysteoreettisesti sitä, kuinka vastaisen tuloksen tulisi kehittyä, jotta nykykurssi olisi perusteltu.

Jos P/E-luku (nykykurssin suhde nykyiseen vuositulokseen) on 20, tuloksen tulisi kasvaa lähivuosina 17 prosenttia vuosittain, oletuksena kasvun hidastuminen sen jälkeen asteittain. Jos P/E-luku on 10, tulokselle riittää lähivuosina vain kahden prosentin vuosikasvu.

Laskelma on toki suuntaa antava ja edellä on käytetty 10 prosentin tuottovaatimusta sijoitukselle.

Toisin sanoen, jos sijoittaja arvioi lähivuosien tuloskasvun supistuvan vajaan 20 prosentin tasolta lähelle nollaa, kurssilla on laskuvaraa hyvinkin 50 prosenttia.

En silti pidä vakaita hyvän liiketoimintamallin kasvuyhtiöitä poissuljettavina sijoituksina saati riskisimpinä. Suhdannealttiit ja varsinkin tappiolliset yhtiöt ovat riskikkäitä, mutta ne on yleensä siksi hinnoiteltu esimerkiksi liikevaihtoon nähden matalalle.

Olisi mielestäni hyvä, jos sijoittajan salkussa olisi myös tylsiä hyvän markkina-aseman ja vakaan kannattavuuden lypsylehmäyhtiöitä, joista saa hyvää osinkoa esimerkiksi silloin, kun markkinoilla myllertää.

Niiden fundamentit eli liiketoiminnan luvut – tulos, osinko, liikevaihto ja oma pääoma – tukevat pörssikurssia ja markkina-arvoa (osakemäärä x pörssikurssi) ylenpalttiselta laskulta.

Korona on iso mahdollisuus

Palaan Buffettiin. Finanssikriisivuonna 2008 Buffett teki yhtiöineen erittäin suuret 14,5 miljardin dollarin sijoitukset Wrigleyn, Goldman Sachsin ja General Electricin etuoikeutettuihin osakkeisiin, kun muilta sijoittajilta oli käytännössä rahat loppu.

Kun nykyinen rahoitusteoria katsoo riskin kasvavan, kun kurssit laskevat ja kurssiheiluntaa mittaava VIX-volatiliteetti-indeksi nousee, Buffett katsoo riskin laskevan, koska liiketoimintaa saa edullisesti suhteessa liiketoiminnan fundamentteihin.

Iso huoli sijoittajilla ja sijoittajayhteisöllä tulee olemaan, kun aika jättää keskeisimmän ja menestyneimmän fundamenttipohjaisen sijoittamisen puolestapuhujan.

Omalla kohdallani yksi isoimmista onnistumisista oli se, kun tankkasin kriisivuonna 2008 osakkeita 45 prosentilla salkun arvosta.

Kun uutiset olivat kaikkein synkimmillään maaliskuussa 2009, alkoi erittäin pitkä ja voimakas globaali pörssinousu vuoden 2010 loppuun – ja edelleen kesästä 2012 aina helmikuuhun 2020 saakka.

Nyt ne sijoittajat, omistajat, joilla on hyvä vakaa työ ja palkkatulo, voivat miettiä lähikuukausina osakehintojen mahdollisesti halventuessa niitä yhtiöitä, jotka ovat sijoittajan itsensä kannalta mielenkiintoisia pitkällä aikavälillä, mutta joiden hinta laskee hermostuneen markkinatunnelman vuoksi lyhyellä aikavälillä.

Jos olet osakesijoittaja, joka ostaa vain aurinkosäällä ja myy sadesäällä, et tule ikinä pärjäämään asuntosijoittajalle.

Sen enempää asuntosijoittaja kuin yrittäjä listaamattomassa yhtiössä ei myy omistustaan silloin, kun kaveri tarjoaa siitä mahdollisimman vähän. Sen sijaan huutokauppakeisari Aki Palsanmäki haluaa ostaa tavaraa huutokauppaan mahdollisimman paljon silloin, kun myyjä haluaa myydä sitä paniikissa mahdollisimman halvalla.

Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.

Suosittu sijoituskirja alehintaan SalkunRakentajan lukijoille!

Tilaa Henrin toinen yhä saatavilla oleva sijoituskirja Tuoton arvoitus ratkeaa tästä.

Syötä ALE-koodiksi ”Salkunrakentaja2020” niin saat -20 prosentin extra-alennuksen. Ei muita kuluja.

2 kommenttia

2 kommenttia

  1. Avatar

    Jussi Komulainen

    6.3.2020 at 17:14

    Olipa hyvä ja fiksu kirjoitus, kiitos tästä. Olen itsekkin seurannut mielenkiinnolla koronaviruksen vaikutusta pörsseihin lähiaikoina. Aika hurjaa laskua on ollut pörsseissä joka puolella maailmaa! https://www.hs.fi/talous/art-2000006423266.html

    On totta, että salkussa kannattaa pitää yhtiöitä, jotka tuottavat voittoa tällaisista epidemioista huolimatta. Yhtiöitä, joiden voitot eivät perustu matkustamiseen tai yleisötapahtumiin, joita korona estää. Risteily- ja matkustusyhtiöt ovat ottaneet takkiin erityisen rankasti.

    Olen myös samaa mieltä kanssasi siitä, että kaikkia munia ei kannata pitää samassa korissa. Eli myös Suomen ulkopuoliseen liiketoimintaan kannattaa sijoittaa tällaisten tilanteiden varalta.

  2. Avatar

    Henri Elo

    9.3.2020 at 08:05

    Kiitos Jussi!

    Koronavirus vähentää taloudellista toimeliaisuutta ja vaikuttaa juuri tiettyihin toimialoihin muita enemmän. Pörssikurssit laskevat, mutta toisaalta tautiin ja virusta vastaan kehitetään lääkkeitä ja rokotetta, ja yritykset luonteensa mukaisesti sopeutuvat tilanteeseen.

    Lisäksi vaihtoehtoiset sijoitustuotot ovat vähissä. Minusta omistaminen ja osinkokeskeisyys on varsinkin monille harrastesijoittajille hyvä tapa suhtautua osakesijoittamiseen. Ns. pelitaktiikka, jossa myydään kalliilla ja ostetaan edullisemmin, voi onnistua, mutta on enemmän sattumanvaraista, spekulatiivista, vie aikaa ja voi hermostuttaa ellei ole tottunut.

    Pienemmät säädöt salkkuun voivat olla ihan paikallaan – verotus huomioiden ja varsinkin, jos parantavat unen laatua. 🙂

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös