Arvo-osakkeet

Analyysi: Koronakriisi nosti pörssin elintarvikehylkiöt suosta

Elintarvikeyhtiö Raision uuden tuotantolaitoksen rakennustyömaa yhtiön tehdasalueella Raisiossa. Kuva: Raisio Oyj

Koronakriisi tuli puun takaa ja yllätti rankoilla sivuvaikutuksillaan talouteen. Elintarvikeyhtiöt muuttuivat hetkessä hylkiöistä timanteiksi.

Milloin viimeksi valtionjohto on pyytänyt ihmisiä pysymään kotona? Jo pelkästään tämä vähentää kulutusta radikaalisti – puhumattakaan matkustuskielloista, liikkumisrajoituksista, kokoontumiskielloista ja kokonaisten toimialojen, kuten ravintoloiden, sulkemisista.

Kaikki tämä lienee fiksua tartuntahuipun loiventamiseksi, koska koronavirus aiheuttaa osalle väestöstä vakavia oireita.

Globaali poikkeustilanne hidastaa eritoten osaa kuluttaja-aloista sekä toimialoja, jotka ovat riippuvaisia yritysten välisistä investoinneista. Investointi on etupainotteinen satsaus tulevien tuottojen saamiseksi. Kun tulevaisuus on epävarma, etupainotteisia velvoitteita ei haluta.

Esimerkiksi Suomen konepajakentässä on osalla isoista yhtiöistä – alan termiä käyttääkseni – ”koronapaniikki”. Rekrytoinnit ja ylimääräinen alihankinta on pantu jäihin.

Kotimainen elintarviketeollisuus nousee suosta

Katsotaan ensiksi kurssikehitys vuoden vaihteesta perjantaihin 27.3.2020 sekä velkaisuudet.

Pörssinoteerattujen elintarvikeyhtiöiden avainlukuja


Keskimääräinen kurssimuutos pörssin elintarvikeyhtiöillä on -15 prosenttia, kun se koko pörssissä painorajoitetulla indeksillä mitattuna on -24. Toisin sanoen elintarvikeyhtiöiden kurssilasku on alle kaksi kolmannesta indeksin pudotuksesta.
Peruskysyntä elintarvikeyhtiöillä on vahvaa samaan aikaan, kun esimerkiksi monet muut alat niin Suomessa kuin kansainvälisestä kärsivät selvästä kysynnän laskusta, matkailu, lentoyhtiöt ja ravintolat jopa romahtamisesta.

Kysynnän luonne on muuttunut.

Kaupan alan jätti Kesko on paitsi päivittäistavaroiden tukkukauppa kauppiasvetoisille K-vähittäiskaupoille, yhtiöllä on laajasti myös rauta- ja rakentamisen kauppaa, autokauppaa ja talotekniikan kauppaa.
Lisäksi Keskon Kesprolla on foodserviceä. Se on ravintoloita ja ammattikeittiöitä palvelevaa elintarvikekauppaa ja -palvelua.
Kesko antoi tulosvaroituksen 18.3. ja sen mukaan yhtiö arvioi jäävänsä liikevoitossa tasolla 400-450, kun luku viime vuonna oli 462 miljoonaa euroa. Toisin sanoen, tiedotteen perusteella yhtiöllä olisi tulossa näissäkin oloissa kohtalaisen hyvä tulosvuosi, vaikka osa sen toimialoista tulee kärsimään merkittävästi, esimerkkinä autokauppa.

Kun iso osa ravintoloista joutuu koronariskien panomaan ovensa kiinni, myös foodservice kärsii niin Keskolla kuin uudella pörssiyhtiöllä Fodelialla.

Fodelia antoi tulosvaroituksen 23.3. mutta yhtiö ei ole ottanut lainkaan lommoa kurssiinsa sitten vuodenvaihteen. Osake tosin kävi alkuvuonna korkeammalla kuin se nyt on. Kuriositeettina todettakoon Kesko B:n kurssimuutos vuodenvaihteesta, -21,5 %, indeksiä loivempi sekin.

Fodelia koostuu valmisruokavalmistaja Feeliasta, snacks-tuotteita valmistavasta Real Snacksistä sekä liha- ja kasvistuotteita valmistava Beofoodista.

Tulosvaroituksessa toimitusjohtaja Mikko Tahkola kommentoi:


”Koulujen, harrastuspaikkojen ja vastaavien tilojen sulkeminen, tapahtumien peruuttaminen sekä kokoontumisten rajoittaminen vaikuttavat negatiivisesti Food Service -markkinaan ja sen myötä tuotteidemme kysyntään koulujen lounasruokailun lisäksi Horeca-sektorin asiakkuuksissa. Lisäksi vähittäiskaupan ketjujen logistiikassa saattaa näkyä priorisointia, joka voi vaikuttaa negatiivisesti snacks-tuotteidemme kysyntään lyhyellä aikavälillä.”

Samaisessa tiedotteessa Tahkola kehui Feelian verkkokauppaan kohdistunutta voimasta kysyntää. Fodelia odottaa liikevaihtonsa yhä kasvavan 20-30 % tänä vuonna, kun aiempia ohjeistus oli yli 35.

Korona sekoitti elintarvikekaupan – vaan ei pysäyttänyt

Kauppalehti.fi uutisoi 27.3. otsikolla ”Kesko järjestelee tuhansien töitä uusiksi, suurin muutos Kesprossa – ”Lähes kaikki arkeen liittyvä toiminta on pysähtynyt””.

Lehti haastatteli Keskon työsuhdeasioista vastaavaa johtajaa Petteri Huovista, jonka mukaan yhtiö käy henkilöstön kanssa jatkuvasti keskusteluja ja etsii ratkaisuja. Ravintolatukkuri Kesprossa työt ovat vähentyneet radikaalisti, kun ravintolat eivät tee tilauksia.

Tämä sama kysyntä on nyt päivittäistavarakaupassa, josta ihmiset ostavat jauhelihahyllyt tyhjiksi.

Kesko on pystynyt työllistämään Kespron väkeä ruokakaupan logistiikkaan pääkaupunkiseudulla. Samansuuntaisia toimia on tehnyt S-ryhmä ravintoloidensa ja kaupan välillä.

Tämä kaikki näkyy myös Atriassa ja HKScanissa, jotka ovat joutuneet tekemään isoja muutoksia tuotantoonsa .

Kauppalehti.fi uutisoi jo 23.3. otsikolla ”Lihatalot yllättyivät hamstrauksesta – Ravintolamyynti loppui, kaupoissa käsittämätön kysyntä”.

Jauhelihaa ja arjen perustuotteita on kysytty niin paljon, että kaikilta osin kysyntään ei ole voitu koko ajan vastata. Lehti haastatteli Atrian ja HKScanin johtoa ja kirjoittaa:

”Vaikka kapasiteettia ja liharaaka-ainetta on vapautunut food service -tuotteiden valmistuksessa, tuotantoon on pitänyt tehdä nopeasti paljon muutoksia, sillä ammattikeittiöille toimitetaan eri tuotteita kuin vähittäiskauppaan, ja myös pakkauskoot eroavat.”

Yksi on varmaa. Kotimaisissa elintarviketaloissa huhkitaan töitä. Se, miten muuttunut kysyntä näkyy tuloksessa, ei ole vielä varmaa. Esimerkiksi Atrialla on ollut myös oma verkkokauppa, Atria Lihakauppa, vuodesta 2017.

Tämä on syytä noteerata, koska horeca-puolelta (hotelli, ravintola, catering) vapautuu parempilaatuisen lihan tarjontaa. Toiseksi, verkkokaupan suosio yleisesti lisääntyy näinä päivinä. Kolmanneksi, elintarviketalojen oma verkkomyynti vähentää niiden riippuvuutta kaupan isoista toimijoista.

Nälkä tulee joka päivä – ja niin tulee janokin. Altia ja Olvi ovat pärjänneet pörssin koronarytäkässä varsin hyvin. Toki alkoholin käyttö voi riistäytyä ihmisten jäädessä kotiin ja arkirutiinien muuttuessa. Tällä on sosiaalisia haittavaikutuksia perheisiin ja yksilöihin.

Olvin tuotanto käsittää paljon muutakin kuin alkoholijuomia.

Raision sotakassa valmiina

Elintarvikeyhtiöiden taseet ovat varsin hyvässä hapessa. HKScan sai paikattua tasettaan noin 70 miljoonan euron osakeannilla hyvän sään aikana keväällä 2019.

Mutta on niillä investointejakin!

Raision pääpaikan tehdasalueelle muurattiin peruskivi syyskuussa 2019 ja sinne nousee 45 miljoonalla uusi kasvipohjaisten tuotteiden tehdas Suomen markkinoille ja laajemmallekin. Tätä ennen yhtiö investoi kauramyllyynsä Nokialla 8 miljoonaa euroa.

Raision tärkeitä brändejä ovat Benecol ja Elovena.

HKScan sai ilahduttavasti viime vuosien isoimman investointinsa, Rauman siipikarjayksikön, tuottavuutta ja toimituskykyä ylös viime vuonna, mutta se aiheutti myös 6,5 miljoonan alaskirjauksen. Tehtaan teurastusprosessiin investoidaan lisää 6 miljoonaa euroa.

Atria puolestaan käynnisti neloskvartaalilla massiivisen 130 miljoonan tehdasinvestoinnin suunnittelun niin ikään siipikarjatuotantoon. Päätös investoinnista tehdään tänä vuonna.

Elintarvikeyhtiöt ovat myös huoltovarmuuden kannalta avainasemassa ja kotimaisen tuotannon ja valmistuksen merkitys tulee kasvamaan.

Nyt on ostajan markkinat myös yritysostorintamalla. Raisiolla on erittäin vahva sotakassa tähän tarkoitukseen ja yritysostot kuuluvat strategian ytimeen yhdessä orgaanisen kasvun kanssa. Yhtiö on luopunut monista toiminnoistaan ulkomailla ja saanut sitä kautta vapautettua pääomaansa.

Myös Olvilla on nettovelan sijasta nettokassa, eli enemmän likvidejä varoja kuin korollista velkaa. Taseen puolesta kaikilla muilla paitsi HKScanilla on hyvät eväät strategiansa mukaisiin yritysostoihin.

Yhtiökokouksiaan elintarvikeyhtiöistä ovat viivästyttäneet koronapandemien vuoksi Altia, Apetit, HKScan ja Raisio. Jotakin elintarvikeyhtiöiden noususta kertoo, että osinkoesitykset ovat olleet pääsääntöisesti nousevia, näin siis ennen yhtiökokousten viivästyttämisiä.

Summa summarum, kun takavuosina elintarvikeyhtiöitä on pidetty osaksi tuottajavetoisina ei niin houkuttelevina sijoituskohteina, nyt niiden merkitys myös sijoittajan vinkkelistä on noussut arvoon arvaamattomaan.

Näyttää myös siltä, että yhtiöiden hallinto kykenee aiempaa parempaan yhteistyöhön. Raisiossa aloitti uutena toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi syksyllä 2017, HKScanissa Tero Hemmilä reilu vuosi sitten. Rihtniemi tuli Orakselta, Hemmilä Nordic Yaralta – eli molemmilla on vankka liikkeenjohdollinen tausta myös vaativiin olosuhteisiin.

Liiketoiminta on ja pysyy. Samoin elintarvikeosakkeilla treidataan vähän, mikä vähentää niiden heiluntaa kriisitilanteessa. Toisin sanoen, ulkomainen hedgerasto ei uskalla shortata niitä, koska ikinä et tiedä, saatko ostettua osakkeita takaisin. Jos myyjiä ei ole, shorttaajalla on ongelma.

Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.

Suositut sijoituskirjat alehintaan SalkunRakentajan lukijoille!

Tilaa Henrin yhä saatavilla oleva sijoituskirja Tuoton arvoitus ratkeaa tai Henrin ja Jari Saarhelon uusin Osakesijoittajan maailmanvalloitus, tai molemmat pakettina täältä.

Syötä ALE-koodiksi ”Salkunrakentaja2020” niin saat kirjan/kirjat kotiin toimitettuna: Tuoton arvoitus 15 e, Osakesijoittaja 30 e tai pakettihinta 45 e, ei muita kuluja.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös