EKP:n pääjohtaja kertoo, mihin massiivisella arvopaperien osto-ohjelmalla pyritään.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päivitettyjen tietojen mukaan Euroopassa on todettu yhteensä yli 320 000 koronatapausta. Valtaosa tautitapauksista on havaittu Italiassa ja erityisesti Espanjassa tilanne on pahenemassa.
Worldometer-sivuston mukaan Italiassa todettuja tartuntoja on jo lähes 98 000 ja kuolleita lähes 10 800. Nopeimmin tartunnat lisääntyvät Euroopan alueella nyt Espanjassa, jossa sunnuntaina havaittiin lähes 6900 uutta tartuntaa.
Myös Pohjoismaissa on raportoitu yhteensä yli 10 000 tapausta.
THL:n mukaan monet Euroopan maat ovat sulkeneet rajojaan epidemian estämiseksi tai hidastamiseksi ja asettaneet laajoja rajoitteita liikkumiseen ja julkisen ja yksityisen sektorin toimintaan.
Euroopan keskuspankin pääjohtajan, Christine Lagarden mukaan koronakriisi eroaa vuosien 2008-2009 finanssikriisistä yhdellä oleellisella tavalla: talousshokki on nyt yleismaailmallinen. se kohdistuu kaikkiin maihin ja kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin.
EKP:n pääjohtajan mukaan taloudellinen toiminta vähenee euroalueella merkittävästi, vaikka viranomaiset tekisivät millaisia päätöksiä. Tukitoimissa terveys- ja finanssipolitiikan on oltava avun eturintamassa ja keskiössä. Rahapolitiikka toimii niiden rinnalla tarjoten likviditeettiä ja varmistaen suotuisat rahoitusolot, Lagarde toteaa puheessaan.
”Rahoitusolojen kiristyminen moninkertaistaisi koronavirussokin aiheuttaman vahingon tilanteessa, jossa talous tarvitsee tukea. Kun yksityinen kulutus jää väistämättä vähäiseksi, julkisen sektorin rahoitusolojen huononeminen voi vaarantaa hintavakauden. Euroalueen taloudesta noin puolet kuuluu julkiseen sektoriin”, pääjohtaja toteaa.
Mitä etuja on massiivisella arvopaperien osto-ohjelmalla?
Epävarmuus on kiristänyt rahoitusoloja varsinkin pitempiaikaisen rahoituksen kohdalla. Lagarden mukaan riskittömien sijoitusten tuottokäyrä on noussut ja valtion joukkolainojen tuottokäyrät – jotka vaikuttavat kaikkien omaisuuserien hinnoitteluun – ovat nousseet kaikkialla ja tuottoerot ovat kasvaneet.
”Kehitys vaikeuttaa EKP:n rahapolitiikan välittymistä euroalueen maihin ja vaarantaa hintavakauden”, pääjohtaja varoittaa.
EKP päätti maaliskuun puolessavälissä massiivisen 750 miljardin euron arvopaperien osto-ohjelman vuoden loppuun asti.
Lagarden mukaan toimet vastaavat suuruudeltaan 7,3 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta. EKP:n pääjohtajan mukaan uusi ohjelma on tilapäinen vastaus euroalueen ennennäkemättömään tilanteeseen. Keskuspankki voi tehdä ostoja kaikissa maissa, ja niitä jatketaan, kunnes EKP katsoo koronaviruspandemian aiheuttaman kriisin olevan ohi.
Mihin EKP järeällä osto-ohjelmalla sitten pyrkii? Tietenkin se haluaa vaimentaa koronakriisin vaikutuksia, mutta ohjelmalla on myös täsmällisemmät tavoitteet.
Uudella ohjelmalla on Laganden mukaan kolme tärkeää etua.
Ensinnäkin se soveltuu vastaukseksi tämän tyyppiseen ”eksogeeniseen” eli ulkoapäin tulevaan shokkiin, joka on riippumaton talouden perustekijöistä ja kohdistuu kaikkiin euroalueen maihin.
Toiseksi osto-ohjelman avulla voidaan vaikuttaa koko tuottokäyrään ja estää näin rahoitusmarkkinoiden pirstoutumista ja vääristymiä luottojen hinnoittelussa. Lisäksi se sopeutuu viruksen etenemiseen, kun ei ole varmuutta siitä, missä ja milloin seuraukset tuntuvat pahiten.
Lagarden mukaan uuden osto-ohjelman ehdot on laadittu näitä näkökohtia silmällä pitäen.
”Maakohtaiset ostokiintiöt perustuvat edelleen kansallisten keskuspankkien osuuksiin EKP:n pääomasta, mutta ostoja tehdään joustavasti. Näin ostoja voidaan ohjata joustavasti eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin.”
EKP on valmis kasvattamaan arvopaperien osto-ohjelmaa
Lagarde korostaa, että EKP:n itse omalle toiminnalleen asettamat rajat eivät saa estää sitä toimimasta mandaattinsa edellyttämällä tavalla. EKP:n neuvosto onkin siten valmis tarkistamaan ohjelman sääntöjä, jotta toimilla pystytään vastaamaan euroaluetta uhkaaviin riskeihin.
Keskuspankki on myös valmis kasvattamaan osto-ohjelmia ja muuttamaan ostojen koostumusta niin paljon ja niin kauan kuin on tarpeen.
”Käymme läpi kaikki vaihtoehdot ja kaikki varotoimet talouden tukemiseksi shokin aikana.”
Keskuspankin rahoitusoperaatioissa tarjotaan likviditeettiä 3 000 miljardin euron arvosta EKP:n tähän saakka alimmalla korolla (-0,75 %). Kun rahoitusta tarjotaan eurojärjestelmän talletuskorkoa alemmalla korolla, negatiivisten korkojen elvyttävä vaikutus korostuu, Lagarde kertoo. Näin elvytys voidaan kanavoida suoraan niille, joita se hyödyttää eniten.
Lisäksi Euroopan pankkivalvontaviranomaiset ovat myös vapauttaneet pankkien pääomaa käyttöön noin 120 miljardin euron arvosta, mikä mahdollistaa huomattavan lisäluotonannon euroalueen pankeissa.
EKP:n osto-ohjelma on jo vaikuttanut korkomarkkinoihin. Esimerkiksi koronakriisistä pahoin kärsivän Italian 10-vuoden velkakirjan korko nousi rajusti koronakriisin puhjettua. EKP:n osto-ohjelman ansiosta saapasmaan pitkä korko on laskenut noin 1,3 prosenttiin, kun se kriisin aikana kävi lähes 2,4 prosentissa.
