Perjantaina 28.2. OMX Helsinki Cap -hintaindeksi oli laskenut tasolle 6 568 ja tällä hetkellä (18.3.) se on 4 753, eli alas on tultu vuodenvaihteesta jopa 31 prosenttia ja helmikuun lopustakin 28 prosenttia.
Täysin sama kehitys on maailmalla. Yhdysvaltalainen S&P 500 -indeksi oli viime vuoden lopussa tasolla 3 231 nousten vielä 19.2. kaikkien aikojen huippulukemaan 3 386.
Keskiviikkona 18.3. indeksi päätti tasolle 2 398 eli 26 prosenttia vuodenvaihdetta alemmas.
Edellä mainitut indeksit kuvaavat isojen pörssiyhtiöiden arvonkehitystä. Tammi-helmikuussa osakekurssit suhteessa toteutuneisiin tuloksiin (P/E, mediaani) olivat Suomessa hieman keskimääräistä (17) korkeammalla (n. 19-21).
Nyt sekä yritysten tulokset rapautuvat että monilla yhtiöillä osingot viipyvät (ja osa leikkaa niitä), koska yhtiökokouksia perutaan tartuntariskin vuoksi. Tulosvaroitukset ja lomautusilmoitukset jatkuvat.
Valtiot ilmoittivat satojen miljardien eurojen elvytystoimista Atlantin molemmin puolin 17.-18.3. Yhdysvalloissa Valkoinen talo esitti kansalaisille suoraa 1 000 dollarin käteiselvytystä kahden viikon kuluessa.
Käteis- eli seteli- eli helikopterielvytyksen hyvä puoli on tällaisessa tilanteessa nopea heijastuminen kulutukseen ja toisaalta kuluttajien maksuvaikeuksien hallinta palkkatulojen hiipuessa osalla väestöstä.
Washington Postin artikkelissa senaattori Richard Blumenthal (D-Conn.) kommentoi:
”Kannatan rahan antamista työläisten, perheiden, kuluttajien ja pienyritysten taskuihin, koska se raha tullaan kuluttamaan – päinvastoin kuin massiivisia suuryhtiöiden pelastustoimia, jotka voivat sisältää osakkeiden takaisinostoja ja muita kustannuksia, jotka eivät edistä kysyntää.”
Tämä kaikki on hyvää ja tärkeää, koska korona on niin iso kysyntä- ja tarjontashokki. Kysyntä ei toimi, koska ihmiset ovat varovaisia. Yritykset puolestaan hakevat investointien sijasta säästöjä suojautuakseen kassakriisiltä.
Valtioiden rajoitustoimet matkustus- ja liikkumiskieltoineen viruksen leviämisen estämiseksi ovat ennenäkemättömiä nykyisessä talousjärjestelmässä. Tämä kaikki supistaa talouden aktiviteettia voimakkaasti.
Samalla kun talous supistuu, rahaa myös kertyy niille, joilla palkka juoksee mutta kulutus ei jatku entiseen malliin.
Etla arvioi 17.3. Suomen bkt:n voivan supistua tänä vuonna jopa 5 prosenttia koronaviruspandemian vuoksi. Vaihteluvälinä ennusteessa oli 1-5 prosenttia.
”Haarukan positiivinen pää voisi toteutua, jos pandemia saataisiin Euroopassa hallintaan maalis-huhtikuussa. Tässä skenaariossa EU-maat myös elvyttäisivät rajusti koordinoidulla tavalla.”
Kaiken elvytyksen taustalla siintää näkymä inflaatiosta, rahan arvon alenemisesta – mutta se tekisi hyvää osakkeille, koska osakkeet ja kiinteä omaisuus ovat lähtökohtaisesti inflaatiosuoja.
Tällä hetkellä rahan määrän lisäämisen haitat suhteessa hyötyihin ovat vähäisiä, koska kulutus ja investoinnit ovat kriisin vuoksi muutenkin jäissä.
Spekulaatio jyllää
Alkuviikosta saimme esimerkin massiivisista lyhyeksi myynneistä. Kauppalehti uutisoi tästä keskiviikkona Bloombergin uutiseen viitaten:
”Amerikkalainen sijoitusjätti löi 14 miljardilla vetoa eurooppalaisosakkeiden laskun jatkumisen puolesta.”
Hedge-jätti Bridgewaterin Eurooppa-shortit jakautuivat seuraavasti:
Ranska 5,2 miljardia dollaria; Saksa 4,9; Hollanti 1,7; Espanja 1,1; Italia 0,86; Irlanti 0,18, Suomi 0,13.
Kauppalehden toimittaja Mikko Laitila arveli Bridgewaterin Suomen shorttikohteeksi Nokiaa Finanssivalvonnan tuoreen tilaston perusteella.
Lyhyeksi myynti eli shorttaus tarkoittaa osakkeen myymistä ennen sen ostamista.
Markkinoilla käydään nyt paljon spekulatiivista kauppaa, mikä näkyy isoina päivittäisinä kurssimuutoksina suuntaan tai toiseen, yleensä alaspäin.
Spekulaatio tyypillisesti voimistaa kurssiliikkeitä ja on omiaan pahentamaan talouskriisejä. Tästä keskusteltiin myös finanssikriisin yhteydessä 2008-2009.
Yhtä kaikki, lyhyeksi myynti voi olla myös suojautumista kurssilaskua vastaan. Jälkiviisaana voi todeta, että juuri helmikuussa piensijoittajankin olisi kannattanut ostaa esimerkiksi indeksiin sidottua myyntiwarranttia. Tuolloin pörssit tekivät USA:ssa ja Euroopassa vielä ennätyksiä, mutta koronakriisi oli jo meneillään Kiinassa.
Myyntiwarrantin tai -option arvo nousee, kun kohde-etuuden hinta laskee. Siksi se suojaa salkkua ilman, että osakkeita tarvitsee myydä (esimerkiksi verojen vuoksi).
Johdannaiset ja warrantit ovat enemmän aktiivisen sijoittajan kuin pitkäaikaissäästäjän työkalu.
Edelleen Kauppalehti uutisoi 18.3. että osakkeiden lyhyeksi myyntiä voidaan rajoittaa. Finanssivalvonta seuraa tilannetta tarkasti. Fivan toimitusjohtajan Anneli Tuomisen haastatteluun viitaten lehti kirjoittaa:
”Joissakin maissa lyhyeksi myynti on ollut hyvin aggressiivista, ja se on kielletty joidenkin osakkeiden osalta muun muassa Italiassa, Espanjassa ja Belgiassa, Tuominen kertoi tiistain lehdistötilaisuudessa.”
Suomen isoimman eläkeyhtiön ja sijoittajan Varman toimitusjohtaja Risto Murto tviittasi tiistaina 17.3. kiintoisasti:
”Kokenut finanssitoimittaja pohtii, että pitäisikö osakemarkkinat laittaa väliaikaisesti kiinni. Ei täysin mahdoton ajatus osakemarkkinoiden osalta lähitulevaisuudessa. Ratkaisevampaa, että rahoitus yrityksille toimii.”
Bloombergin John Authers kirjoitti otsikolla ”Suljetaanko markkinat? Data ja psykologia sanoisivat ehkä” (Close the markets? Data and psychology say maybe).
Poimin yhden olennaisen kohdan artikkelista:
“USA:n ja Euroopan tarvitsee tietää, onko taloudellinen isku yhtä kova kuin Kiinassa, kuinka kauan se kestää ja kuinka nopeasti talous voi toipua. Yritykset hinnoitella osakkeita aiheuttavat vain volatiliteettia (kurssiheiluntaa), joka kylvää epätietoisuutta ja aiheuttaa äärimmäistä pettymystä.”
Näkökulma on tähdellinen. Osakkeita on vaikea hinnoitella, koska hinnoittelu tapahtuu lyhyen aikavälin markkinoilla ja toisaalta hinnoittelun, arvonmäärityksen, lähtökohtana tulisi olla yrityksen pitkän aikavälin näkymät.
Juuri nyt pitkän aikavälin tulosodotuksia on vaikea arvioida.
Velka on hyvä renki mutta huono isäntä
Pankkimaailmassa kaiken nähneet konkarit vertaavat nykyistä kurssilaskua 90-luvun alun lamaan. Silloin pankit myivät valuuttalainoja innokkaasti eri tarkoituksiin kuten osake- ja kiinteistösijoituksiin. Devalvaation ja laman myötä edessä olivat omaisuuden pakkomyynnit.
Tällä hetkellä on poikkeuksellista, kuinka nopeasti kurssit ovat laskeneet. Ongelmaksi muodostuu se, jos sijoittaja on ottanut paljon velkavipua. Margin call:eja on varmasti tullut ja tulee lisää.
Margin call on velkojan vaatimus lisävakuudesta tai arvopaperin pakkomyynnistä tilanteessa, jossa arvopaperin hinta on laskenut liikaa suhteessa velan määrään.
Suomessa monien isojen, melko vakainakin pidettyjen yhtiöiden pörssikurssit ovat laskeneet todella paljon helmikuun lopun jälkeen 28.2.-16.3. Kauppalehden vertailussa 18.3. tällaisia olivat esimerkiksi Sampo, Konecranes, Nordea, Wärtsilä, Fortum, Citycon, Neste, Valmet ja Metso.
Kaikilla näillä kurssipudotus on ollut vähintään 29 prosenttia.
Vähiten kolhuja saaneiden joukossa on puolestaan yhtiöitä kuten Oriola, Olvi, Atria, Altia, Kone, Consti, Orion, HKScan, Asiakastieto, Kojamo ja Lassila & Tikanoja – näillä kurssilasku enintään 14 prosenttia.
Mitä yhteisiä nimittäjiä paremmin selvinneillä on?
Kaikille on yhteistä jatkuva ennakoitava peruskysyntä, joka suureksi osaksi tulee kuluttajan arjesta – joko suoraan (Atria) tai epäsuorasti (Oriola). Jopa Koneella iso osa liiketoiminnasta on huoltoa ja modernisointia.
Monet edellä mainituista osakkeista on sellaisia, joilla ei muutenkaan treidata eli käydä kauppaa niin vilkkaasti.
Sen sijaan konepajat, jotka ovat enemmän riippuvaisia uusista hankkeista ja tilauksista – kuten Konecranes, Wärtsilä, Valmet ja Metso – ovat kärsineet pörssissä enemmän, samoin finanssiala.
Toisin sanoen hajautus kannattaa myös pörssin sisällä. Pelkästään kultaan, bitcoiniin tai eri maiden tai maanosien pörsseihin hajauttaminen ei olisi suojannut salkkua sen paremmin.
Kriisi menee ohi
Omistajalta vaaditaan nyt hermoja. Monet paljon arvoaankin menettäneet yhtiöt jatkavat toimintaansa ja menevät kriisivaiheen yli – säästöliekillä tosin. Niiden palveluita tarvitaan jatkossakin.
Hermojen kannalta voi olla helpompaa, jos sijoittajan salkussa on myös muita kuin päivittäin hinnoiteltavia osakesijoituksia tai osakerahastoja.
Mitä sijoituskirjoittajat ja varainhoitajat voivat oppia?
Markkinoilla vaanii mustia joutsenia. Ne eivät tule esiin usein, mutta ne ovat siellä. Nykyinen finanssijärjestelmä, jossa kymmenien tuhansien miljardien dollarien arvopaperiomaisuus hinnoitellaan päivittäin vapaasti markkinoilla – ja näkemyksistä lyödään vetoa –, on kriiseille altis ja kriisiolosuhteissa oikukas.
Liikaa ei pidä kritisoida sitä, että ihmisillä on myös paljon käteistä omaisuutta. Vanha kansa on viisas; tuotto ei merkitse kaikkea. Puskuria pitää olla. Toki pörssi on palannut (vasta) viiden vuoden takaiselle tasolleen.
Käteinen ja matalan riskin korkosijoitukset ovat salkussa todella arvokkaita silloin, kun musta joutsen saapuu ennalta ilmoittamatta. Lähikuukausina on ostajan markkinat.
Pitkällä aikavälillä osakkeet eli yritykset ovat hyvä sijoituskohde, koska ne ovat jatkossakin talouden selkäranka.
Mutta maailma ei ole entisensä. Kestää pitkään ennen kuin osakkeet saavuttavat aiemmat huipputasot.
Tuloksilla kestää toipua ja osakkeisiin hinnoitellaan jatkossa enemmän myös biologisten uhkien kaltaisia riskejä.
Vakavampia ovat silti ihmisen toiselleen aiheuttamat uhkat kuten sodat.
Lopulta koronan piikki yhteiskunnan menoon on ohimenevä ilmiö. Virusta vastaan kehitetään kiivaasti lääkkeitä ja rokotteita. Sitä vastaan taistellaan. Kuluttaja on lähtökuopissa, kun uhka hälvenee.
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.
Suositut sijoituskirjat alehintaan SalkunRakentajan lukijoille!
Tilaa Henrin toinen yhä saatavilla oleva sijoituskirja Tuoton arvoitus ratkeaa tästä.
Syötä ALE-koodiksi ”Salkunrakentaja2020” niin saat kirjan kotiin toimitettuna -25 % hintaan 15 euroa. Ei muita kuluja.
Tai tilaa Tuoton arvoitus + uusi Osakesijoittajan maailmanvalloitus ALE-koodilla ”Salkunrakentaja2020” yhteishintaan 45 euroa tästä. Ei muita kuluja.
