Suomen pankin ekonomistin mukaan on vaikea nähdä, että Kiina elvyttäisi itsensä ylös koronakriisistä.
Koronavirus on massiivinen jarru Kiinan talouskasvulle. Uutistoimisto Reutersin mukaan Kiinan virallinen ostopäällikköindeksi putosi helmikuussa ennätyksellisen alhaiseksi, pistelukuun 35,7. Tammikuussa pisteluku oli 50,0. Alle 50 pisteen lukema kertoo talouden supistumisesta.
Koronaviruksen vuoksi romahdusta osattiin odottaa, mutta se oli silti odotettua rajumpi. Reutersin haastattelemat analyytikot olivat odottaneen helmikuun lukeman olevan 46,0.
Koronaviruskriisi on jo nyt vähentänyt raskaasti kiinalaisten yritysten tuloja ja lisännyt julkisia menoja. Lisäksi monien yritysten, pankkisektorin ja Kiinan aluehallinnon tilanne oli jo ennen kriisiä heikko. Näin arvioi artikkelissaan Suomen Pankin ekonomisti Riikka Nuutilainen.
Velkataakka on Kiinassa usealla sektorilla jo nyt korkea.
”Kasvun ylläpitäminen on tarkoittanut kasvavaa velkataakkaa sekä yrityksille että julkiselle taloudelle. Yritysten, kotitalouksien sekä valtion yhteenlaskettu velkasuhde on noussut yli 260 prosenttiin BKT:stä. Virallinen julkinen velkasuhde on maltillinen, alle 40 % BKT:stä, ja pysynyt muuttumattomana viimeiset viisi vuotta. Todellinen julkisen talouden tila on huomattavasti heikompi, ja velka kaksinkertainen virallisiin lukuihin verrattuna”, Nuutilainen toteaa.
Kiinan julkinen velka suhteessa BKT:hen on noussut 25 prosenttiyksiköllä viimeisen viiden vuoden kuluessa, arvioi IMF. Koronaviruskriisi uhkaa kiihdyttää velkaantumista lisää.
Nuutilaisen mukaan paikallishallinnot ovat hankalassa tilanteessa, sillä epidemian hoitaminen on kasvattanut menoja, mutta taloudellisen aktiviteetin vähentyminen ja yrityksille tarjotut verojen sekä maksujen alennukset syövät tuloja.
”Monien alueiden rahoitustilanne on jo ennestään heikko, eivätkä niiden tulot riitä läheskään menojen kattamiseen, jolloin ne ovat jatkaneet velkaantumista budjetin ulkopuolella”, Nuutilainen toteaa.
Kiina voi yrittää elvyttää taloutta keveämmällä rahapolitiikalla. Merkittävää lisäelvytystä kuitenkin rajoittavat ekonomistin mukaan pelot valuuttakurssin heikkenemisestä ja hallitsemattomasta pääoman ulosvirrasta.
Varoittavana esimerkkinä tästä toimii juanin heikkenemispaineiden ja pääoman ulosvirran kiihtyminen vuonna 2015, jolloin valuuttavarannosta suli yllättävän nopeasti noin 600 miljardia dollaria. Vaikka merkittävästä valuuttapaosta ei nyt ole merkkejä, laskisi sananlainen pudotus valuuttavarannon nopeasti tasolle, joka on lähellä Kiinalle arvioitua riittävien reservien tasoa, Nuutilainen arvioi.
Konkreettisena elvytystoimena keskuspankki on luvannut pienyrityksille ja kriisin hallintaan halpaa rahoitusta yhteensä 800 miljardin juanin edestä, mikä on 0,8 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Pankit vastaavat lainojen myöntämisestä ja niiden riskeistä, mutta pankkisektori kuitenkin kamppailee jo ennestään hoitamattomien luottojen kanssa. Nuutilaisen mukaan viranomaiset ovat kehottaneet pankkeja lainoittamaan myös yrityksiä, joiden maksukyky on heikentynyt ja sietämään enemmän huonoja lainoja.
Kiinan velkaongelmien hoito on jossain vaiheessa edessä ja siihen kuluvat varat ovat pois tuottavammasta käytöstä, mikä väistämättä hidastaa kasvua. Maan tilannetta kuitenkin auttaa, että velat ovat lähes kokonaan kotimaisia, Nuutilainen toteaa.