USA:n keskuspankin yllättävä koronlasku kertoo, että nyt on kriisi päällä. Fedin koronlasku tuskin riittää markkinatunnelmien pysyvään kääntämiseen, arvioi Nordean pääanalyytikko.
Yhdysvaltain keskuspankki on reagoinut nopeasti koronaviruksen leviämisen aiheuttamiin huoliin. Se ilmoitti alentavansa ohjauskorkoaan puolella prosenttiyksiköllä koronavirukseen liittyvien talousuhkien vuoksi.
USA:n keskuspankki kokoontui poikkeukselliseen yllätyskokoukseen tiistaina ja päätti yllättäen ja yksimielisesti laskea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä 1,00-1,25 prosentin vaihteluväliin.
Korkotilaisuudessaan Fedin pääjohtaja Jerome Powell kertoi, että koronavirus aiheuttaa riskejä Yhdysvaltain taloudelle, vaikka työllisyys on kehittynyt myönteisesti ja palkat ovat nousseet. Hänen mukaansa on vielä hyvin epävarmaa, miten laajalti ja sitkeästi epidemia vaikuttaa Yhdysvaltain talouteen.
”Uskomme, että korkopäätös saa aikaan merkittävän kasvusysäyksen ja kasvattaa samalla sekä liike-elämän että kotitalouksien luottamusta”, Powell totesi. Samalla hän kuitenkin tähdensi, ettei ohjauskoron madaltaminen korjaa virusepidemian aiheuttamia häiriöitä maailmantalouden toimitusketjuihin.
Hätäkoronlasku on merkki koronaviruskriisin vakavuudesta
Keskuspankin päätös koronlaskusta oli sikäli poikkeuksellinen, sillä se tehtiin säännöllisten korkokokousten välillä. Koronalentamisen ajoitus on merkki siitä, että koronavirus on aiheuttanut kriisitilanteen, arvioi Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich artikkelissaan.
”Yleensä Fed tekee tällaisia hätäkoronlaskuja vain kriisitilanteissa talousnäkymien heikennyttyä nopeasti. Pääjohtaja Powellin kommenttien perusteella koronavirus onkin muuttanut talousnäkymiä olennaisesti. Nyt on siis tosi kysymyksessä”, Gerich toteaa.
Nordean pääanalyytikon mukaan Fed ei itsekään kuvittele, että se voisi koronlaskujen avulla hidastaa koronaviruksen etenemistä tai korjata rikki menneitä tuotantoketjuja. Sen sijaan se voi yrittää palauttaa luottamuksen markkinoilla.
”Heikkenevä markkinaluottamus painaa osakehintoja, laskee kotitalouksien varallisuutta sekä nostaa yritysrahoituksen hintaa, mikä puolestaan jarruttaa talouskehitystä ja voi jopa painaa talouden taantumaan, jos markkinaliikkeet ovat riittävän rajuja ja pitkäkestoisia. Tällaisen noidankehän Fed pyrkii estämään”, Gerich toteaa.
Yleensä osakemarkkinat reagoivat keskuspankkien yllättäviin koronlaskuihin positiivisesti – eivät kuitenkaan tällä kertaa. Yhdysvaltojen osakemarkkinat päätyivät korkopäätöksen jälkeen eilen lähes kolmen prosentin laskuun Fedin poikkeustoimista huolimatta.
Miksi markkinat reagoivat näin odottamattomasti?
Gerichin mukaan markkinareaktio olisi todennäköisesti ollut myönteisempi, jos Fed olisi saanut muita keskuspankkeja mukaan elvytystalkoisiin. Näin ei kuitenkaan käynyt.
Lisätoimia koronakriisin suitsimiseksi niin Fediltä kuin muiltakin keskuspankeilta on lähes varmasti vielä luvassa, pääanalyytikko ennustaa.
”Ei kannata odottaa, että Fedin eilisen koronlaskun myötä epävarmuus olisi mystisesti hävinnyt markkinoilla”, Gerich ennustaa.
Onko keskuspankeilla vielä keinoja jäljellä?
GnS Economicsin pääekonomisti ja Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen ei usko, että koronlasku kasvattaa globaalia kysyntää tai tukee tuotantoketjuja.
”Yhdysvaltain keskuspankki on kannatellut rahamarkkinoita jo syyskuusta alkaen. Tuolloin Fed pumppasi repomarkkinoille satoja miljoonia dollareita. Keskuspankin ostot lisäsivät muiden rahoitustoimijoiden likviditeettiä”, Malinen kertoo Talouselämän haastattelussa.
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen puolestaan arvioi Talouselämälle, että EKP:llä on vielä valikoimissaan keinoja, joilla se voisi helpottaa koronan aiheuttamaa epävarmuutta. Hänen mukaansa epävarmuus on heijastunut yrityslainamarkkinoille, joten myös EKP:n toimet voisivat suuntautua sinne.
