Ruuhkavuosia elävillä perheillä on usein paljon asuntovelkaa.
Tilastokeskuksen mukaan asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2018 velkaa keskimäärin 217 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan. Asuntovelkaa tällä ryhmällä oli keskimäärin 100 030 euroa
Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli alle 35-vuotiaiden asuntokunnilla, joilla oli velkaa keskimäärin hieman yli kolme kertaa vuositulojen verran. Asuntovelkaa asuntovelallisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 100 030 euroa, mikä oli 0,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.
Tilastokeskuksen mukaan velallisia asuntokuntia oli vuonna 2018 kaikkiaan 1,4 miljoonaa eli 53 prosenttia kaikista asuntokunnista. Velkaa niillä oli yhteensä 123 miljardia euroa, mikä oli reaalisesti 0,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Vuodesta 2002 on velallisten asuntokuntien lukumäärä kasvanut yksitoista prosenttia ja velat reaalisesti 118 prosenttia.
Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot yhteensä kasvoivat 2,2 prosenttia edellisvuodesta eli enemmän kuin velat, joten asuntokuntien velkaantumisaste hieman laski. Vuonna 2018 kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste oli 111 prosenttia kun se edellisvuonna oli 112 prosenttia.
Veloista 87,8 miljardia euroa eli 71 prosenttia oli asuntovelkoja. Asuntovelkaa oli noin kolmanneksella kaikista eli 877 500 asuntokunnalla. Edellisvuodesta asuntovelat kasvoivat 0,1 prosenttia. Asuntovelkoihin ei sisälly osakkaiden osuus taloyhtiön lainoista.
Elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettua velkaa oli 84 400 asuntokunnalla 8,2 miljardia euroa, mikä oli 9,7 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Muuta velkaa oli noin miljoonalla asuntokunnalla 27,0 miljardia euroa, 0,2 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Muihin velkoihin sisältyvät kulutukseen tai suurehkoihin hankintoihin kuten autoa tai loma-asuntoa varten otetut velat sekä opintovelat.
Tilastokeskuksen mukaan lähes viidenneksellä velallisista asuntokunnista eli 263 530 asuntokunnalla oli velkaa vähintään kolme kertaa käytettävissä olevat vuositulot.
Paljon velkaa suhteessa käytettävissä oleviin rahatuloihin oli usein kahden huoltajan asuntokunnilla, joissa oli lapsia, ja joiden viitehenkilö oli 25–44-vuotias. Lapsettomilla yhden tai kahden aikuisen asuntokunnilla suuret velat olivat yleisimpiä 25–34-vuotiaiden talouksilla. Asuntovelallisilla yksinhuoltajillakin oli usein paljon velkaa suhteessa tuloihin.
Suuria asuntovelkoja oli eniten Ahvenanmaan, pääkaupunkiseudun ja muun Helsinki-Uudenmaan asuntokunnilla. Asuntovelallisista asuntokunnista Ahvenanmaalla 42 prosentilla, pääkaupunkiseudulla 37 prosentilla ja muualla Helsinki-Uudellamaalla 33 prosentilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot. Vähiten suuria asuntovelkoja oli Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä niin paljon velkaa oli vajaalla neljänneksellä asuntovelallisista asuntokunnista.
