Talouden trendit

Tutkimus: Pitkittyneesti köyhien määrä Suomessa tuplaantunut

Pitkittyneesti köyhyysrajan alapuolella olevien osuus väestöstä on ajanjaksojen 1995–2004 ja 2005–2014 välissä kaksinkertaistunut, selviää Marja Riihelän, Matti Tuomalan ja Arttu Kauhasen tutkimusartikkelista.

Kansantaloudellisen aikauskirjan artikkelissa tutkijat tarkastelevat vuosituloihin perustuvan köyhyyden lisäksi köyhyyden pitkittymistä tutkimalla köyhyyden kestoa ja yhtäjaksoisuutta. Tutkimuksessa hyödynnetään tilastoaineistoa koko Manner-Suomen väestöstä 20 vuoden ajalta, vuosilta 1995-2014.

Köyhyys tarkoittaa tutkimuksessa sitä, että henkilö on köyhä, jos hänen ekvivalentit käytettävissä olevat tulonsa ovat alle 60 prosenttia mediaanitulosta.

Tämä suhteellinen köyhyys on tutkijoiden mukaan kasvanut trendinomaisesti 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2007 asti, sen jälkeen köyhyysasteet ovat jääneet vuoden 2007 tasolle tai hieman pienentyneet tulokäsitteestä riippuen. Tasoltaan köyhyysriskit ovat kaksinkertaistuneet tarkasteluajanjaksolla.

Tutkijoiden mukaan köyhin väestönosa näyttää 20 vuoden tarkastelussa jakautuneen kahteen ryhmään: toisessa köyhyys on lyhytaikaista, toisessa se pitkittyy krooniseksi ilmiöksi.

Eriarvoisuus kasvaa köyhien keskuudessa, sillä osalla köyhyys on aiempaa pitkäkestoisempaa, kun taas lyhytkestoinen köyhyys on pysynyt yhtä suurena.

Pitkittynyt köyhyys tarkoittaa tutkimuksessa sitä, että henkilö on ollut köyhyysrajan alapuolella koko kymmenvuotisen tarkastelujakson ajan. Ajanjaksolla 1995-2004 pitkittynyt köyhyys koski 1,2 prosenttia väestöstä. Ajanjaksoon 2005-2014 mennessä luku on yli kaksinkertaistunut (2,6 %). Väestössä se tarkoittaa, että köyhien määrä on kasvanut 51 000:sta noin 116 000:n henkilöön.

Vuonna 2017 väestöstä 13,7 prosenttia oli köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysriskit – todennäköisyys sille, että henkilö on köyhä – kuitenkin eroavat selvästi eri sosioekonomisissa ryhmissä. Korkea köyhyysriski on työttömillä, yrittäjillä, eläkeläisillä ja muilla työvoiman ulkopuolella olevilla.

Tutkimuksessa havaitaan myös köyhyyden syvyydessä eroja näissä ryhmissä. Köyhyyskuilu – tulojen etäisyys köyhyysrajasta – on suuri yrittäjillä, työttömillä sekä muilla työmarkkinoiden ulkopuolella olevilla. Eläkeläisillä sen sijaan köyhyyskuilu on pienempi kuin väestössä keskimäärin.

Lyhyt- ja pitkäkestoisen köyhyyden erottaminen on tarpeen, koska ne vaativat erilaisia politiikkatoimia. Kymmenen vuoden aikajänteellä tarkasteltuna vähintään kerran köyhyysrajan alapuolella olevien köyhyysjaksot ovat pidentyneet ja tulleet yhtäjaksoisemmiksi.

“Vuosituloista laskettujen köyhyysriskien kasvu johtuu ennen kaikkea pitkittyneen köyhyyden kasvusta. Köyhyys on siis sen keston mielessä syventynyt. Köyhyyden vähentäminen on yhä hankalampaa, kun se muuttuu krooniseksi”, sanoo VATT:n erikoistutkija Marja Riihelä.

Varsin suuri osa, kolmannes väestöstä, on ainakin jossain vaiheessa ollut tutkimuksen mukaan köyhä, kun tarkastellaan kymmenen vuoden periodia. Sen sijaan pienempi joukko on pitkittyneesti köyhyysrajan alapuolella.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös