Osakemarkkinoiden pelkokerroin osoittaa, että sijoittajat odottavat nyt finanssikriisiäkin pahempaa pörssiromahdusta.
Koronavirus jatkaa tuhotyötään osakemarkkinoilla. S&P 500 -indeksi romahti torstaina peräti 9,51 prosenttia, Dow 30 laski 9,99 prosenttia ja teknologiapörssi Nasdaq 9,43 prosenttia.
Financial Times –lehden mukaan kyseessä oli pörssin pahin päivä sitten vuoden 1987.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tähän mennessä koronatautiin on kuollut maailmanlaajuisesti yli 4 600 ihmistä, joista suurin osa, yli 3 100, Kiinassa. Tähän mennessä Suomessa on todettu 109 laboratoriovarmistettua uuden koronaviruksen aiheuttamaa tautitapausta.
Kuinka pahana sijoittajat näkevät koronaviruksen taloudelliset vaikutukset?
VIX-indeksi eli arkisemmin sijoittajien pelkokerroin näyttää, missä markkinoiden tunnelmat menevät. Mitä korkeampi indeksiluku, sitä stressaantuneemmat markkinat ovat ja pörssiromahduksen riski on suurempi.
Nordnetin talousasiantuntijan, Martin Paasin mukaan johdannaiset ovat arvokkaampia, kun riski kasvaa, koska silloin myös todennäköisyys johdannaisten arvonnousulle on suurempi.
”Mikäli markkinat kokevat heilahteluiden todennäköisyyden suuremmaksi, johdannaisten hinnat nousevat. Markkinaliikkeet voivat siis edelleen olla maltillisia, vaikka paine markkinoiden kattilassa kasvaa”, Paasi kertoo.
VIX -indeksi siis kuvaa johdannaisten arvostuskaavasta johdettua, vallitsevan hintatasoon pohjautuvaa volatiliteettiä, eli riskiä. Koska tämä pelkokerroin ei perustu toteutuneisiin liikkeisiin, se kuvaa jotain mikä ei varsinaisesti vielä näy markkinoilla.
Tällä hetkellä VIX-indeksi kertoo poikkeuksellisen suuresta hermoilusta markkinoilla. Indeksi on kivunnut tänään jo yli 75 pisteeseen. Koronaviruksen vaikutukset alkoivat näkyä markkinoilla helmikuun 20. päivän jälkeen. Sen jälkeen VIX on kivunnut jo peräti yli 334 prosenttia.
Näin korkeissa lukemissa pelkokerroin ei ole koskaan aiemmin ollut – ei edes finanssikriisin syövereissä vuonna 2008.
Sijoittajat siis odottavat finanssikriisiäkin rajumpaa myrskyä markkinoilla.
10 vuotta sitten alkanut finanssikriisi oli maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi, jonka taustalla oli useita tekijöitä.
Kriisin vaikutukset olivat päätähuimaavat. Aasian kehityspankin mukaan maailman osake-, joukkolaina- ja valuuttavarallisuus supistui vuonna 2008 yli 50 biljoonaa dollaria. Biljoona on 1000 miljardia. Se vastaa koko maailman yhden vuoden bruttokansantuotetta.
Onko vastaava pörssimarkkinoiden tsunami edessä myös koronaviruksen vuoksi?
Tämän hetken tilanteella ja finanssikriisiä edeltävällä ajalla oli kuitenkin yksi ero. Uutistoimisto Bloombergin kolumnisti Nir Kaissar kiinnittää huomioita osakkeiden hinnoitteluun ennen finanssikriisiä ja nyt.
Kaissarin mukaan kausivaihteluiden vaikutukset eliminoiva CAPE-indeksi eli kausitasoitettu P/E-kerroin on nyt alhaisempi kuin ennen finanssikriisiä. CAPE-indeksissä tulokset on laskettu 10 vuoden keskiarvona, jolloin tulosten kausivaihtelun vaikutus saadaan eliminoitua.
Vuonna 2007 eli ennen finanssikriisin puhkeamista MSCI World ex USA -indeksin CAPE-kerroin oli 26x. Indeksi sisältää 22 kehittyneen talouden osakeindeksit, mutta se ei sisällä Yhdysvaltoja.
Tällä hetkellä tuon maailmanindeksin CAPE-kerroin on vain 16x. Maailman osakkeet ovat siis keskimäärin hinnoiteltu 40 prosenttia alhaisemmiksi kuin ennen finanssikriisiä.
Kaissarin mukaan varsinkin kehittyvien talouksien osakkeet ovat halpoja verrattuna finanssikriisiä edeltävään aikaan. MSCI Emerging Markets –osakeindeksin CAPE-kerroin oli vuonna 2007 29x, nyt se on vain 15x. Eli kehittyvien maiden osakkeet ovat keskimäärin puolta edullisempia kuin ennen finanssikriisiä.
Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla tilanne on hieman toinen. Erityisesti kasvuosakkeet ovat nousseet ennen koronakriisin puhkeamista reippaasti ja kasvuyhtiöiden Russell 1000 -indeksin CAPE on yhä 20 prosenttia korkeammalla kuin ennen finanssikriisiä. Nyt CAPE on 38, kun se vuonna 2007 oli 31.
