Makrotalous

Yhteiskuntatieteilijä: Kurssiromahduksen merkit olivat ilmassa jo ennen koronakriisiä

Nyt alkanut globaali talouskriisi on paljon vakavampi asia kuin pelkkä koronakriisistä johtuva lyhytaikainen taantuma, varoittaa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori.

Koronakriisin osakekurssien sukellus alkoi 20. helmikuuta. Kuukaudessa S&P 500 -indeksi on romahtanut kuukaudessa yli 32 prosenttia. Euroopassa Euro Stoxx 50 -indeksi on laskenut yli 33 prosenttia ja Suomessakin OMXH 25 -indeksin arvosta on sulanut 32 prosenttia kuukaudessa.

IHS Markit -yhtiö julkisti keskiviikkona ennusteen, jonka mukaan Japani on jo ajautunut taantumaan. Yhdysvallat ja Eurooppa ajautuvat taantumaan kuluvan vuoden toisella vuosineljänneksellä, eli huhti-kesäkuussa.

IHS Markitin mukaan taantuman syvyys riippuu oleellisesti keskuspankkien ja valtioiden elvytystoimien suuruudesta.

Lontoolaisen sijoituskonsultointiyhtiö Alvine Capitalin hallituksen puheenjohtaja Stephen Isaacs arvioi CNBC-uutiskanavan puhelinhaastattelussa, että finanssimarkkinat ovat kohtaamassa pahimman kriisin sitten vuoden 1929.

Isaacsin mielestä koronakriisin on ”ennennäkemätön”, sillä markkinoilla on ennätyksellisen paljon velalla vivutettua pääomaa sekä yliostettuja osakkeita. Hänen mukaansa vuoden 1929 suuri lama ja pörssikurssien romahdus on lähin vertailukohta.

Ongelmat näkyivät repo-markkinoilla jo viime syksynä

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki ei peittele synkkää näkemystään meneillään olevasta kriisistä. Hänen mukaansa maailmantaloudella on edessään ”kaikkien kriisien äiti”.

Blogissaan uusliberaalin talouspolitiikan kärkevänä kriitikkona tunnettu Patomäki väittää, että kriisi ei alkanut koronaviruksen leviämisestä, vaan merkit tulevasta kriisistä olivat ilmassa jo aiemmin.

Ongelmat tulivat hänen mukaansa esille jo syksyllä 2019 niin sanotuilla repo-markkinoilla.

Repo-markkinalla pääasiallisesti rahoituslaitokset rahoittavat toisiaan arvopapereiden myynti- ja takaisinostosopimusten kautta. Markkinalla esimerkiksi pankit ja arvopaperivälittäjät voivat saada lyhytaikaista rahoitusta toiminnallaan lainaamalla arvopapereita toisilleen. Näiden markkinoiden koko on peräti 3000 miljardia dollaria.

Keskuspankin rooli repo-markkinalla on perinteisesti ollut turvata luotonanto tiukkoina aikoina ja tasata rahoituskustannuksia.

Syyskuussa uutisoitiin repo-korkojen nousseen kahdesta prosentista peräti 10 prosenttiin, mikä tarkoitti merkittävää rahoituskustannusten nousua Repo-markkinoilla. Samalla efektiivinen Fed funds-korko, eli pankkien välisten rahamarkkinoiden vakuudeton yönyliviitekorko, nousi yli FEDin kannalta kriittisen 2,25 prosentin, juuri kun FED suunnitteli laskevansa kyseisen koron tavoitteellista korkokattoa kahteen prosenttiin.

Tämä rahamarkkinan tilapäinen kuivuminen sai Yhdysvaltain keskuspankin tilapäisesti kasvattamaan markkinan likviditeettiä korkotason alentamiseksi. Syynä tähän kuivumiseen oli arvioiden mukaan erinäisten verojen erääntyminen sekä samanaikainen valtiolainojen merkittävän kokoluokan liikkeellelasku.

Kun syyskuussa 2019 käteistä ei enää yhtäkkiä ollutkaan tarjolla, Yhdysvaltain keskuspankki Fed joutui tulemaan apuun. Se alkoi tarjota repo-markkinoille pääomia operaatioidensa avulla satoja miljardeja dollareita vahvistaakseen likviditeettiä ja pysyvänsä markkinalla vuodenvaihteen yli.

Patomäen mukaan keskuspankin toimet olivat niin äärimmäisiä, että monet kommentaattorit ennakoivat uutta likviditeettikriisiä, joka olisi pahempi kuin vuoden 2008 finanssikriisi.

”Romahduksen merkit olivat siis ilmassa jo ennen virusta”, Patomäki arvioi.

Patomäen mukaan Fedin tarjoama lisäraha repo-markkinoille valui osakemarkkinoille, mikä tuotti uuden ”minikuplan” vuosia kehkeytyneen massiivisen superkuplan päälle.

Kriisin välitön laukaiseva tekijä ei siis ollut koronavirus vaan Fedin yritys normalisoida taseensa – eli lopettaa rahan pumppaaminen markkinoille, Patomäki väittää.

Markkinoiden ”superkupla”

Koronaviruksella oli Patomäen mukaan toki oma vaikutuksensa kriisin syventymisessä.

”Fedin aikaansaama lasku alkoi helmikuun lopussa, mikä sattui yhtä aikaa sen kanssa, että koronaviruksen vaikutukset alkoivat levitä Eurooppaan. Virusvaikutus pahensi nopeasti tilannetta, lietsoen jo alkanutta pelon aaltoa suoranaiseksi paniikkimyrskyksi.”

Patomäen mielestä koronapandemia ei siis ole kriisin ensisijainen syy, vaan se on kuitenkin laajamittainen ”talousshokki”, joka itsessään riittäisi talouskehityksen kääntämiseen negatiiviseksi ainakin väliaikaisesti.

” Nyt alkanut globaali talouskriisi on kuitenkin paljon vakavampi asia kuin pelkkä lyhytaikainen taantuma, sillä maailmantalous oli romahduksen partaalla jo muutenkin”, Patomäki varoittaa.

Markkinoille on vähitellen muodostunut ”superkupla”, jota Patomäen mukaan keskuspankkien ”epäsovinnainen” rahapolitiikka on edelleen voimistanut.

”Maailman talouskasvua on yritetty ylläpitää pumppaamalla helppoa velkarahaa sijoittajien käyttöön. Tuotannon kasvun ja rahoitusmarkkinoiden kehityksen välille on avautunut yhä syvempi kuilu.”

Keskuspankkien löysän rahapolitiikan vuoksi korot ovat olleet jo ennen kriisiä lähellä nollaa tai jopa negatiivisia. Kulutusta tai spekulointia varten on siten ollut helppoa saada luottoa, ja yritykset ovat käyttäneet voittojaan ostaakseen omia osakkeitaan sijoittamisen sijaan, Patomäki kuvailee.

Ongelmat ovat näkyneet reaalitaloudessa.

”Tuottavuus on kasvanut hitaasti ja reaaliset investoinnit ovat reilusti aiemmin vallinneiden tasojen alapuolella. Maailmantalouden kokonaisuuden tasolla velkaantumisaste on kivunnut korkeammalle kuin koskaan ennen”, Patomäki toteaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös