Sijoittaja, näin koronan tuoma kriisi voi muuttaa käsityksiäsi osakesijoittamisen riskeistä

Koronavirus tuo mukanaan mahdollisuuden kyseenalaistaa omia osakesijoittamisen mielikuvia.

Koronavirus jatkaa tuhotyötään osakemarkkinoilla. S&P 500 -indeksi romahti torstaina peräti 9,51 prosenttia, Dow 30 laski 9,99 prosenttia ja teknologiapörssi Nasdaq 9,43 prosenttia.

Osakemarkkinoiden pelkokerroin osoittaa, että sijoittajat odottavat nyt finanssikriisiäkin pahempaa pörssiromahdusta.

Osa sijoittajista keskittyy salkun markkina-arvoon ja pohtii, minkälaista tuhoa kriisi on saanut aikaan. Toiset näkevät tilanteessa oston paikan. 

Mutta on vielä kolmas reagointitapa ja se on kysyä itseltään, että näyttäytyykö nyt realisoitunut riski odotetulla tavalla. Vielä on aikaista sanoa, miten riski lopulta realisoituu, mutta jo nyt voi alkaa tarkastelemaan miten hyvin omat mielikuvat pitävät paikkaansa.

Tässä muutama mielikuva, jotka voi olla syytä kyseenalaistaa.

Bitcoin toimii kriisissä kullan lailla sijoittajan turvasatamana 

OMXH25-indeksi on laskenut vuoden alusta 26,7 prosenttia. Siinä on ollut osakkeenomistajilla kestämistä, mutta bitcoinilla ei ole juurikaan mennyt sen paremmin. Bitcoin on laskenut vuoden alusta -22,2 prosenttia.

Ainakin toistaiseksi vaikuttaa siis siltä, että bitcoin ei toimikaan sellaisena turvasatamana kuin mihin moni uskoi. 

Kriisin iskiessä ja kuplan puhjetessa kalliit yritykset putoavat kiven lailla

Netflix on perinteisellä mittarilla mitattuna kallis osake.

Osakkeen hinnan suhde yrityksen tulokseen, eli P/E-mittari on yksi parhaiten tunnettuja arvostuksen mittareita. Esimerkiksi laatuyhtiö Koneen P/E on luokkaa 20. Netflixin P/E on luokkaa 340. Netflixin tuloksen pitäisi siis nykyhinnoilla kasvaa 17-kertaiseksi päästäkseen Koneen kanssa samoihin tasoihin.

Näin isosta hintaerosta syntyy mielikuva siitä, miten kovan arvostuskertoimen on pakko johtua puhtaasta hypetyksestä. Kääntäen kalliikta näyttävässä osakkeessa on pakostakin pelkkää ilmaa. Ja kun kupla puhkeaa, niin ilmat lähtevät pihalle. 

Kuinka on sitten käynytkään? Netflix on noussut vuoden alusta 3,9 prosenttia, kun taas Koneen kurssi on tullut alaspäin 22,6 prosenttia.

Osinko tuo turvaa kriisin keskellä

Energiayhtiö Fortum on ollut yksi Helsingin pörssin tasaisimmista osingonmaksajista ja vaikkapa Sampoa on pidetty poikkeuksellisen vahvana ja vakaana osingonmaksajana. 

Sampo on kuitenkin laskenut vuoden alusta 32,7 prosenttia ja Fortum 38,1 prosenttia. Molemmat ovat siis laskeneet indeksiä enemmän. 

Tilille tulleet osingot lämmittävät mieltä, mutta sijoittajan riskin kannalta oikeasti keskeinen kysymys on mitä liiketoiminnalle kriisin keskellä käy. 

Tästä ääriesimerkkinä on tasaista ja nousevaa osinkoa maksanut Schlumberger. Öljynhinnan romahdus on tuonut mukanaan vuoden alusta laskien 59,8 prosentin laskun osakkeen hintaan. 

Schlumbergerin tila alkaa jo muistuttamaan vuonna 2017 konkurssiin menneen Seadrillin tapausta. Syklinen ala on syklinen ala, eikä tasainen osingon maksu sitä muuksi muuta.   

Erittäin kovan kurssinousun nähneet osakkeet romahtavat nyt korttitalon lailla   

Jo toteutunut kova kurssinousu ei luonnollisesti ole mikään ostosignaali. Viime vuosien kovia nousijoita ovat olleet esimerkiksi Alibaba ja Alphabet.

Kriisi on nyt päällä, mutta varsinaista romahdusta ei näiden osakkeiden kohdalla näy. Tämän vuoden alusta Alphabetin kurssi on laskenut 8,8 prosenttia ja Alibabankin ainoastaan 8,9 prosenttia. 

Suomessa ehkä vähemmän tunnettu Shopify nousi vuoden 2016 lopun 42,87 dollarista vuoden 2019 lopun 408 dollariin. Laskuvaraa siis luulisi löytyvän.

Vuoden alusta kurssi on kuitenkin laskenut vain 1,68 prosenttia, kun huomattavasti turvallisemman tuntuinen ja tuttu OMXH25-indeksi on vastaavana aikana laskenut 26,7 prosenttia. 

Alibaba, Alphabet ja Shopify ovat myös selvinneet tähänastisesta karhumarkkinasta paremmin kuin vuoden alusta 16,1 prosenttia laskenut S&P500 indeksi.