Uhkana on työttömyysturvamenojen raju kasvu.
Hallitus on päättänyt toimista, joilla lomauttamisesta tehdään yrityksille mahdollisimman joustavaa ja edullista koronaviruksen aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa.
Yhteistoimintalain vähimmäisneuvotteluaikoja lyhennetään lomautustilanteessa nykyisestä 14 päivästä ja nykyisestä kuudesta viikosta molemmista viiteen päivään. Lisäksi lomautusoikeus laajennetaan koskemaan myös määräaikaisia työsopimuksia samassa laajuudessa kuin se koskee toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia.
Lomautustilanteessa työntekijällä on oikeus työttömyysturvaan sekä oikeus purkaa työsopimus määräaikaisuudesta huolimatta. Työsopimuslain mukaista 14 päivän lomautusilmoitusaikaa lyhennetään viiteen päivään.
Epidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi hallitus on esittänyt muutoksia työttömyysturvalakiin. Muutoksilla on pyritty turvaaman ihmisten toimeentulo työttömyysturvan piirissä.
Hallitus päätti myös helpottaa freelancereiden ja yksinyrittäjien pääsyä työttömyysturvan piiriin yritysmuodosta riippumatta. Yritystoiminnan edellytysten tilapäisluonteinen heikentyminen koronakriisin vuoksi on hallituksen mielestä peruste arvioida yritystoiminta työllistävyydeltään sivutoimiseksi yritystoiminnaksi.
Sivutoimisen yritystoiminnan perusteella henkilöllä olisi jatkossa oikeus työttömyysetuuteen. Päätoimisesti työllistyneen yrittäjän työttömyysetuuden saaminen ei edellyttäisi jatkossa yritystoiminnan lopettamista.
Muutos ei erottele eri yhtiömuodoissa harjoitettua yritystoimintaa, mikä turvaa poikkeusoloissa yrittäjien yhdenvertaisuuden.
Palkansaajien työttömyysturva paranee
Vastapainoksi yrityksille suunnatuille joustoille hallitus päätti palkansaajien työttömyysturvan parantamisesta. Työttömyysturvan omavastuupäivät poistetaan. Työttömyysturvan enimmäisaika ei kulu lomautusten aikana. Työttömyysturvalainsäädäntöä täsmennetään siten, että työntekijällä on oikeus työttömyyspäivärahaan myös silloin, kun lomautuksesta on sovittu.
Hallituksen esitys oikeudesta työttömyysturvaan silloin, kun lomautuksesta onsovittu, on tärkeä muutos arvioi Yleinen työttömyyskassa YTK. Se joustavoittaa töiden järjestelyä yrityksissä ja turvaa monen henkilön oikeuden työttömyysetuuteen poikkeusoloissa.
Muutoksia on tulossa myös työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon sekä ansiopäivärahan jäsenyysehtoon. Molempia laskettaisiin poikkeustilanteessa 26 viikosta 13 viikkoon. Edellytyksenä on se, että 26 viikon työssäoloehto ei täyty ja työssäoloehtoon voidaan lukea vähintään yksi viikko 16.3.2020 jälkeiseltä ajalta. Säännös on määräaikainen, eikä sen perusteella enää kerry työssäoloehtoa 3.8.2020 alkaen. Tämä muutos mahdollistaa monella reitin työttömyyspäivärahan piiriin aiempaa nopeammin.
Voimassa olevan lain mukaan työttömyyden alkuun asetetaan omavastuuaika, jonka ajalta ei makseta etuutta. Esityksen mukaan omavastuuaika olisi jatkossa viisi arkipäivää ja sen ajalta maksettaisiin työttömyyspäivärahaa. Muutoksen ansiosta lomautetuille ja työttömille alkaa oikeus työttömyyskorvaukseen nopeammin.
Esitetyt lakimuutokset tukevat epidemian vuoksi lomautettujen ja työttömäksi jäävien taloutta. Työttömyyspäivärahojen toimeenpanon näkökulmasta muutokset työllistävät jonkun verran lisää. Muutokset eivät tuo ratkaisua työttömyysetuuksien maksamiseen, joka tulee hakemustulvassa ruuhkautumaan.
Yleinen työttömyyskassa YTK varoittaa etuuksien maksamisen viiveistä tulevina kuukausina.
Työttömyysturvamenojen kasvu uhkaa työttömien päivärahoja
Koronokriisin vuoksi työttömyys on kasvamassa ennätyksellisen nopeasti ja mahdollisesti erittäin korkealle tasolle. Työllisyysrahaston mukaan tämä merkitsee työttömyysturvamenojen moninkertaista kasvua tälle vuodelle ennakoituun verrattuna.
Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan työttömyysturvaa sekä Kelalle että työttömyyskassoille.
Lisäksi työttömyysturvan ehtoihin kaavaillut ehtojen lievennykset lisäävät entisestään menoja.
Työllisyysrahasto on viime vuosina kerännyt suhdannepuskurinsa lähes täyteen. Puskurin avulla työttömyysmenojen nousun vaikutuksia voidaan pehmentää, mutta koronaviruksen aiheuttama äkkijyrkkä työttömyyden kasvu johtaa kuitenkin siihen, että Työllisyysrahasto joutuu maksuvalmiutensa turvaamiseksi turvautumaan merkittävään lainanottoon.
Lainanottokaan ei riitä, jos työttömyys nousee ennustetulla tavalla, Työllisyysrahasto varoittaa. Uhkana on se, että Työllisyysrahaston maksuvalmius loppuu ennen kesää, jolloin työttömyyskassat eivät voi maksaa päivärahoja työttömille jäsenilleen.
Yllä olevalla videolla hallitus kertoi 25.3. pitämässään tiedotustilaisuudessa uusista toimista koronavirustilanteessa.
Lisätietoa työttömyysturvan hakemisesta lomautustilanteessa löytyy TE-palveluiden sivuilta.
