Osakkeiden arvostuskertoimet ovat keskeisiä osakesijoittajan työkaluja. Niiden väärä tulkinta saattaa tehdä kuitenkin pahaa tuhoa sijoitussalkun tuotoille.
Jokainen osakesijoittaja hyödyntää tunnuslukuja ostokohteita etsiessään ja valitessaan. Osa sijoittajista luottaa pelkästään tunnuslukujen voimaan, osa perehtyy osakkeeseen ja yritykseen laajemmin.
Arvostuskertoimet ovat keskeisiä mittareita osakepoiminnassa. Ilman niitä sijoittaja saattaa kyllä löytää kovaa tulosta tekeviä tai kovan kasvun yhtiöitä, mutta vaarana on, että sijoittaja maksaa niistä liikaa. Siksi osakkeen hinta – ja ennen kaikkea hinta suhteessa kannattavuuteen – on tärkeä tunnusluku osakesijoittajalle.
Tunnuslukujen käytössä ja tulkinnassa on kuitenkin syytä muistaa niiden rajoitukset ja sudenkuopat. Tässä muutama esimerkki.
P/E-kerroin ja sykliset osakkeet
Osakkeiden arvostusmittareista P/E-kerroin on yleisin, eikä syyttä. Näppärästi mittari kertoo osakkeen hinnan suhteessa osakekohtaiseen tulokseen.
P/E-kerroin saattaa kuitenkin viedä sijoittajaa harhaa erityisesti syklisten osakkeiden kohdalla. Laskusuhdanteessa syklisen osakkeen osakekohtainen tulos on matala. Jos osakkeen kurssinoteeraus ei ole laskenut samassa tahdissa kuin mitä osakekohtainen tulos on laskenut, näyttää P/E-kerroin laskusuhdanteessa sykliselle yhtiölle korkeaa P/E-kerrointa.
Ongelma on siis siinä, että P/E-kerroin on korkealla juuri silloin, kun olisi otollisin aika pitkäjännitteiselle sijoittajalle ostaa syklistä yhtiötä. Vastaavasti noususuhdanteessa arvostuskerroin saattaa olla matalalla, vaikka aika on mitä kehnoin syklisten yhtiöiden tankkaukselle.
Shillerin P/E on puutteellinen
Tavallista P/E-kerrointa parempi arvostusmittari on monen mielestä niin sanottu Shillerin P/E-kerroin.
Siinä osakekohtainen tulos ei ole yhden vuoden tulos, vaan keskiarvo 10 vuodelta. Tämän ansiosta Shillerin P/E-kertoimeen eivät suhdannevaihtelut vaikuta. Siksi se on käyttökelpoinen erityisesti syklisten yhtiöiden analyysissa.
Tämäkin mittari on saattanut johdattaa sijoittajaa harhaa.
Tästä hyvä esimerkki löytyy viime vuosien rajusta kurssinoususta Yhdysvalloissa. Kurssit nousivat ennen koronakriisin puhkeamista ennätyksellisen pitkän ajan siitä huolimatta, että Shillerin P/E on jo usean vuoden ajan ollut pitkän aikavälin keskiarvoa huomattavasti korkeammalla. Tunnusluvun pitkän aikavälin keskiarvo on 16,7x, mutta finanssikriisin jälkeen toteutunut kerroin on ylittänyt keskiarvon jatkuvasti ja selvästi.
Jos siis sijoittaja olisi viime vuosina nojannut päätöksissään Shillerin P/E -kertoimeen, olisi hän menettänyt ainutlaatuisen nousumarkkinoiden tuottomahdollisuuden.
Shillerin P/E -kertoimen ongelmana on korkotekijän puuttuminen, mikä koskee toki muitakin arvostusmittareita.
Viime vuosien rajun kurssinousun yksi syy on ollut keskuspankkien harjoittama ennätyksellisen kevyt rahapolitiikka, mikä on johtanut poikkeuksellisen alhaisiin korkoihin. Alhainen korkotaso yhdessä globaalin talouskasvun ja osakekohtaisten tulosten parantumisen kanssa on siivittänyt osakekursseja nousuun. Koska Shillerin P/E -kerroin ei huomioi korkotekijää, saattaa sijoittaja tehdä mittarin perusteella vääriä johtopäätöksiä markkinatilanteesta.
P/B-kerroin ei sovi kasvuyhtiöille
Tasepohjainen P/B-kerroin on oiva lisä arvostuskertoimien joukossa. Toisin kuin P/E-kerroin, se ei huomioi yrityksen tulosta vaan tasesubstanssin eli yrityksen nettovarallisuuden (varat – velat).
Perinteisesti arvo-osakkeilla P/B-kerroin saattaa olla jopa alla yhden, eli osakekohtainen hinta on alhaisempi kuin yrityksen tasesubstanssi osaketta kohden.
Mittari onkin käyttökelpoinen arvoyhtiöille, mutta kasvuyhtiöiden kohdalla mittarista ei ole juurikaan iloa.
Kasvuyhtiöiden arvo on tulevaisuuden näkymissä ja kasvussa, eikä tasepohjainen arvostusmittari anna niiden kohdalla mielekkäästi tulkittavaa lukemaa.
Kasvuyhtiöiden pääoma ei myöskään usein näy taseessa, toisin kuin esimerkiksi perinteisen savupiipputeollisuuden toteutuneet investoinnit. Esimerkiksi Facebookin arvo muodostuu pitkälti sen käyttäjämäärästä, eikä sitä arvoa ole pääomitettu Facebookin taseeseen. P/B-mittari ei siis anna mielekästä tulkintaa, jos sen perusteella esimerkiksi verrataan eri kasvuyhtiöitä keskenään.
Arvoyhtiön alhainen hinta suhteessa taseen nettovarallisuuteen saattaa myös johtua yhtiön taseen yliarvostuksesta. Jos yhtiö tekee tappiota, saattaa se joutua alaskirjaamaan joitakin taseen eriä, yleensä aineetonta varallisuutta tai liikearvoa. Usein esimerkiksi yrityskaupoissa yrityksen taseeseen syntyy liikearvoa.
P/B-kerroin ei huomioi myöskään yrityksen tuloskuntoa. Esimerkiksi monessa Suomen isoissa ”lypsylehmäyhtiöissä” P/B-kerroin on matala. Suosimalla matalan P/B-kertoimen yhtiöitä, suositaan yleensä myös ainakin väliaikaisesti matalaa kannattavuutta tai jopa kannattavuusongelmia.
Koska P/B-mittari ei huomioi yrityksen tuloksentekokykyä lainkaan, ei sitä yleensä kannata käyttää yksistään. Arvoyhtiötä arvioitaessa P/B-luvun rinnalle kannattaa ottaa usein jokin pääoman käytön tehokkuutta mittaava tunnusluku, kuten vaikkapa oman pääoman tuotto.
Osinkotuotto voi olla kestämättömällä pohjalla
Efektiivinen osinkotuotto saadaan jakamalla osakekohtainen osinko osakekurssilla. Se kertoo, millaista osinkoa sijoittaja voi saada suhteessa osakkeen hintaan.
Osinkotuotto saattaa johtaa monestakin syystä väärin tulkintoihin.
Ensinnäkin osingonjaon lisäksi yritykset voivat jakaa voittovarojaan tai palauttaa pääomaa osakkeenomistajille omien osakkeiden takaisinoston muodossa. Tällöin osinkotuotto ei kuvaa yrityksen kokonaisvoitonjakoa.
Yritys saattaa myös kertaluontoisesti jakaa poikkeuksellisen suuren osingon, jolloin osinkotuotto on korkea mutta tulevien osinkojen tuotto saattaa olla huomattavasti alhaisempi.
Korkea osinkotuotto saattaa myös kieliä yrityksen ongelmista.
Osinkotuottohan voi olla korkea paitsi kasvaneiden osinkojen vuoksi, myös laskeneen osakekurssin vuoksi. Usein osakekurssin laskulle on syynsä, ja kurssilaskun vuoksi kohonnut osinkotuotto saattaa olla ansa.
Lisäksi korkea osinkotuotto on tyypillistä yrityksille, joiden kasvunäkymät ovat vaisut.
Artikkeli on päivitetty versio heinäkuussa 2017 julkaistusta artikkelista.
