Business Finlandin myöntämistä koronakriisin tukirahoista syntyi kohu sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti julkisti tietoja Business Finlandin hätärahoitusta saaneista yrityksistä.
Ravintola- ja matkailuala on kärsinyt koronakriisistä kaikkein eniten. Kuitenkin SK:n mukaan suurimman osan euroista tarkastelujaksolla saivat it-alan ohjelmisto- ja konsultointiyhtiöt, jotka ovat saaneet myönnetyistä koronatuista 14 prosenttia.
Toiseksi suurimman summan tukirahoista, 8,5 prosenttia euroista, keräsivät liikkeenjohdon konsultoinnin yritykset. Ravintola-alan osuus Business Finlandin myöntämästä hätärahoituksesta oli 5,5 prosenttia.
Ravintola-ala on saanut siis konsulttialaa vähemmän tukea, vaikka se on kärsinyt eniten ja vaikka se työllistää selvästi enemmän kuin konsulttiala.
Tuki koronaviruksen aiheuttamiin häiriöihin
Business Finlandin avustuksessa on kyse harkinnanvarainen valtionavustus, jota voidaan myöntää yritykselle, jossa työskentelee enintään viisi henkilöä hakemuksen jättämishetkellä. Yksinyrittäjät eivät kuitenkaan kuulu ELY-keskusten avustuksen piiriin.
Avustusta voidaan myöntää yritykselle, jolle koronavirus on aiheuttanut poikkeuksellisia markkina- ja tuotantohäiriöitä synnyttäen erityisesti yritysten maksuvalmiuden turvaamiseen ja yritysrahoituksen saatavuuteen liittyviä tarpeita taloudellisen kriisin aikana.
Avustusta voidaan myöntää kaikkien muiden toimialojen pk-yrityksille, paitsi laissa avustuksen piiristä poissuljetuille toimialoille, joita ovat maatalous, kalatalous ja metsätalous sekä maataloustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen.
Business Finland kertoo, että se on myöntänyt 21. huhtikuuta mennessä liiketoiminnan kehitysrahoitusta häiriötilanteessa yhteensä lähes 6 200 projektille. Rahoitusta on myönnetty tähän asti 212 miljoonaa euroa. Tähän mennessä hakemuksia on saapunut yhteensä yli 20 000 kappaletta.
Huhtikuun 21. päivään mennessä yhteensä 1 626 projektihakemusta on saanut kielteisen rahoituspäätöksen.
Business Finlandin analyysin mukaan yleisin syy kielteiseen rahoituspäätökseen on ollut yrityksen taloudellinen tilanne ennen koronakriisiä. Taloudellinen tilanne on ollut kielteisen rahoituspäätöksen perusteena 42 prosentissa hakemuksista.
Koronakriisin aikainen talouden heikkeneminen ei ole peruste kielteiseen päätökseen, mutta esimerkiksi kriisiä edeltänyt kannattamaton liiketoiminta ja vakavat taloudelliset vaikeudet ovat perusteita, joiden mukaan projektia ei voida rahoittaa.
Poliitikot reagoivat tilanteeseen
Kansanedustaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan varajäsen Eveliina Heinäluoma vaatii tiedotteessaan, että Business Finlandin avustusten jako on välittömästi keskeytettävä ja avustusten jaon ohjeistus arvioitava uudelleen. Heinäluoman mukaan julkisuudessa olleet tiedot viittaavat siihen, että suuri osa avustuksista menee jonninjoutavaan konsulttipuuhasteluun eikä auta todellisissa vaikeuksissa olevia yrittäjiä.
”Julkisuuteen tulleet tiedot avustusten jakamisesta herättävät suuren huolen, kohdistuvatko Business Finlandin tuet nyt oikein. Business Finlandin kautta on päätetty ohjata 200 miljoonaa euroa yritysten kehittämishankkeisiin ja ensitiedot kertovat, että maksimituen saajien joukossa on yrityksiä, joiden on vaikea nähdä olevan eniten koronasta kärsineiden joukossa”, Heinäluoma ihmettelee.
Monien ravintola-alan ja matkailuyrittäjien työt ovat keskeytyneet kokonaan, mutta heidän hätäänsä yhteiskunta ei ole reagoinut, Heinäluoma muistuttaa. Kuitenkin vakavaraiset ja täysimääräisiä verovapaita osinkoja jakavat yhtiöt nauttivat Business Finlandin maksimiavustuksista.
Business Finlandin johtaja Reijo Kangas puolustaa tukikäytäntöä.
”Kävin viikonloppuna hakemuksia läpi isomman joukon, ja mielestäni laatu näyttää siltä, että prosessi toimii. On kuitenkin epärealistista olettaa, ettei tällaisessa prosessissa tehtäisi virheitä. Isossa linjassa prosessi näyttää toimivan, ja minulla on siihen täysi luottamus”, Kangas kertoo Uudelle Suomelle.
Kohu on saanut myös ministerit reagoimaan.
”TEM:in sisäinen tarkastus käynnistää Business Finlandin myöntämän yritysrahoituksen tarkastamisen – kaikkien osapuolten parhaaksi. Keskustelin lisäksi VTV:n pääjohtajan kanssa ja on selvää, että myös VTV tulee tarkastamaan tätä kokonaisuutta”, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kirjoittaa Twitterissä.
TEM:in sisäinen tarkastus käynnistää Business Finlandin myöntämän yritysrahoituksen tarkastamisen – kaikkien osapuolten parhaaksi. Keskustelin lisäksi VTV:n pääjohtajan kanssa ja on selvää, että myös VTV tulee tarkastamaan tätä kokonaisuutta.
— Mika Lintilä (@MikaLintila) April 21, 2020
Opetusministeri Li Andersson (vas.) puolestaan toteaa, että yritystuet eivät näytä kohdentuvan riittävästi niille toimialoille ja yrittäjille, jotka ovat suurimmissa vaikeuksissa koronan takia.
”Tukiin tarvitaan korjausliike, jotta ne kohdentuvat tarvitseville eikä taitavimmille konsulttihakijoille”, Andersson kirjoittaa Twitterissä.
Julkisten tietojen perusteella näyttää siltä, että yritystuet eivät kohdennu riittävästi niille toimialoille ja yrittäjille, jotka ovat suurimmissa vaikeuksissa koronan takia. Tukiin tarvitaan korjausliike, jotta ne kohdentuvat tarvitseville eikä taitavimmille konsulttihakijoille
— Li Andersson (@liandersson) April 21, 2020
