Pankkien mukaan lähes kaikki lyhennysvapaat on hyväksytty.
Jotain koronakriisin massiivisista vaikutuksista kotitalouksien ja yritysten taloustilanteeseen kertoo tuoreet tiedot lainojen lyhennysvapaahakemuksista.
Pankit ovat saaneet henkilöasiakkaiden lyhennysvapaahakemuksia maaliskuun alun jälkeen noin 63 000 kappaletta, kertoo Finanssiala tiedotteessaan. Yrityksiltä on puolestaan tullut lyhennysvapaahakemuksia noin 12 000 kappaletta.
Suomalaiset pankit ovat tarjonneet koronakriisissä joustoja sekä kotitalouksille että yrityksille luottojen hoitamiseen.
Esimerkiksi Nordea myöntää asuntolainoihinsa enintään kuusi kuukautta lyhennysvapaata. Pienille ja keskisuurille yrityksille pankki tarjoaa tarvittaessa kolmen kuukauden lyhennysvapaata sekä muita apukeinoja.
Danske Bank puolestaan tarjoaa maksuttoman korttiluoton luottorajan korotuksen, tilapäisen luottokortin maksuvapaan tai mahdollisuuden pienentää kulutusluoton kuukausittaista maksuerää. Pankki tarjoaa kuuden kuukauden lyhennysvapaan asuntolainaan maksutta.
Yrityksille Danske Bank tarjoaa muutoksia maksuohjelmiin ja korotuksia luotollisten tilien limiitteihin tai muihin käyttöpääomalimiitteihin.
”Finanssialan yritykset ovat keskeinen osa ratkaisua, jolla selviämme yhdessä nykyisestä taloudellisesta kriisistä. Pankit ovat tulleet vastuullisesti vastaan kotitalouksia ja yrityksiä, jotka ovat joutuneet taloudelliseen ahdinkoon koronakriisin seurauksena. Palkansaajiin kohdistuneet lomautukset ja irtisanomiset sekä yrittäjien tulojen vähentyminen ovat heikentäneet useiden suomalaisten maksukykyä ”, toteaa Finanssiala (FA) ry:n pääekonomisti, johtaja Veli-Matti Mattila.
Finanssialan tekemän kyselyn mukaan lähes kaikki pankeissa käsitellyt lyhennysvapaahakemukset on hyväksytty.
”Hylkäyspäätös on yleensä johtunut siitä, että asiakas on ollut taloudellisissa ongelmissa jo ennen pandemian alkua. Lyhennysvapaan ja muiden lainanhoitojoustojen yksityiskohdat ovat pankkikohtaisia. Pankit tarjoavat asiakkailleen itsenäisesti päättämiään, vapaaehtoisia lainanmaksun lykkäyksiä”, Mattila muistuttaa.
Pankeilta saadun tiedon mukaan lyhennysvapaita ovat hyödyntäneet ensimmäisessä vaiheessa pienemmät yritykset, joilla ei ole taloudellisia puskureita yllättävän tilanteen varalle.
Suomen hallitus on nostanut koronakriisin vuoksi huomattavasti Finnveran rahoitusvaltuuksia. Finanssiala pitää tärkeänä rahoituskanavana myös työeläkevakuutuksen takaisinlainausta, jonka käyttöä Finnveran takaus osaltaan tukee.
”Finnveran takausvaltuuksien nostaminen 12 miljardiin euroon oli erittäin merkittävä päätös, joka auttaa pankkeja jatkamaan luotonantoa yritysasiakkailleen. Myös Finanssivalvonnan päätös alentaa pankkien lisäpääomavaatimuksia vahvistaa pankkien luotonantokykyä. Katse pitää suunnata jo pandemian jälkeiseen aikaan eli Suomen jälleenrakentamiseen. Työllisyyttä ja kasvua ei saada uuteen nousuun, mikäli elinkelpoiset yritykset eivät selviä tästä taloudellisesta kuopasta”, Mattila korostaa.
