Mitä mielipiteesi työkaveristasi paljastaa sinusta?
Meillä kaikilla on mielipiteitä ja käsityksiä muista ihmisistä, olivatpa he sitten työkavereita, asiakkaita, työntekijöitä, ystäviä tai tuttuja. Ensivaikutelma toisesta ihmisestä syntyy millisekunneissa.
”Kun tapaamme uuden ihmisen, liskoaivomme käynnistyvät ja arvioimme ihmistä jo ennen kuin tämä ehtii avata suunsa ja aloittaa keskustelua”, psykologian tohtori Angela Ahola kertoo Helsingin Sanomille.
Käytämme aistejamme arvioidaksemme, tulemmeko henkilön kanssa toimeen vai kannattaako hänestä pysyä etäällä. Voiko häneen luottaa? Onko henkilö hyväntahtoinen, pätevä tai vaikutusvaltainen?
Tutkimusten mukaan omat arvioimme ja mielipiteet muista ihmisistä paljastavat kuitenkin enemmän tietoa meistä itsestämme, kuin ihmisistä keitä arvostelemme. Emme yleensä ole kovin objektiivisia tarkkailijoita, sillä omaa näkökulmaa värittää esimerkiksi arvomaailma, tavoitteet, pelot ja elämänkokemukset.
Kritiikkimme muista voi kertoa meistä itsestämme yllättäviäkin asioita, kertoo sosiaalipsykologi Juliana Breines Psychology Todaylle.
Näet toisissa vain hyvää
Olet siis luultavimmin itsekin empaattinen ja hyväsydäminen henkilö. Tämä tarkoittaa psykologisin termein sitä, että olet miellyttävä ja suostuvainen henkilö. Breinesin mukaan miellyttävät ihmiset ”suhtautuvat todennäköisimmin toisiin positiivisesti, keskittyen heidän hyviin ominaisuuksiin, antamalla heille armoa, jos he käyttäytyvät huonosti.”
Tästä piirteestä on paljon etuja, sillä näillä henkilöillä on tapana olla onnellisempia suhteissaan ja he ovat tyytyväisempiä elämään. Ruusuisella elämänasenteella on myös varjopuolensa. Myötäilevät henkilöt saattavat olla sokeita muiden huonojen piirteiden suhteen ja olla liian kilttejä peläten tuomasta esiin epäkohtia, sillä haluavat välttää konflikteja.
Et voi sietää narsisteja
Eli et todennäköisesti itse ole narsisti. Monet maallikot olettavat, että narsistit eivät kestä narsistisia piirteitä toisissa. Järkeenkäypä oletus, sillä narsistit eivät halua jakaa huomion keskipistettä.
Päinvastainen on itse asiassa totta. Tutkijat testasivat oletusta näyttämällä narsistisia persoonallisuuspiirteitä omaaville koehenkilöille omahyväisiä Facebook-päivityksiä. He havaitsivat, että narsistisimmat koehenkilöt olivat itseasiassa vähemmän kriittisiä muiden itserakkaista päivityksistä.
Tutkimukset ovat myös osoittaneet sen, että narsistit ovat itsetietoisia, ja he saattavat jopa tietää itse olevansa narsisteja. Joten ehkä he suhtautuvat myös myönteisesti heihin, jotka muistuttavat heitä itsestään.
Vihaat jotain henkilöä, ilman mitään olennaista syytä
On monia syitä, miksi emme vaan pidä jostain toisesta henkilöstä. Jos käytöksen taso alenee halventamisen tasolle, jotain muutakin voi olla tekeillä. Vaikka emme välttämättä haluaisi myöntää sitä itsellemme, kyseessä voi olla kateutta tai saatamme kokea henkilön menestyksen uhkana. Esimerkiksi jos työkaveri voittaa palkinnon, jota toivoit itsellesi, saatat huomata olevasi äkkiseltään tietoisempi ja ärsyyntynyt heidän kielteisistä ominaisuuksista.
Kritisoit muiden elämäntyyliä
Jokaiseen elämänvalintaan liittyy hyötyjä ja haittoja. Yksinäisillä ihmisillä on enemmän vapautta, mutta he saattavat kohdata paljon yksinäisyyttä. FIRE-liikeen seuraajat ovat päämäärätietoisia tulevaisuutensa suhteen, mutta eivät saa matkustaa niin paljon kuin heidän ei niin säästeliäät ikätoverit.
Ihmisten valitettavan yleinen reaktion vahvistaa luottamusta omasta elämäntyylistä on kritisoimalla muiden elämää, Breines selittää. Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että ihmisillä on taipumus nähdä oma parisuhteensa ainoana ihanteena. Esimerkiksi naimisissa tai parisuhteessa olevat henkilöt suhtautuivat todennäköisimmin negatiivisesti poliittiseen ehdokkaaseen, joka oli naimaton, kun identtisesti samanlaiseen naimisissa olevaan ehdokkaaseen.
Joten ensi kerralla, kun huomaat kritisoivasi työkaveria tai tuntematonta henkilöä, valittaen että hänellä on liian monta lasta tai hän näyttää pröystäilevältä — pysähdy hetkeksi ja kysy itseltäsi, mitä oikeastaan on meneillään. Osuuko kritiikki omaan nilkkaan?
Lähteet: Inc, Psychology Today ja HS.
