Miten osakeindeksit voivat nousta samalla kun työttömyys ja konkurssit lisääntyvät? Nordean päästrategi löytää tähän kaksi syytä.
Yhdysvaltojen talous on sakkaamassa ennätyksellisen nopeasti koronarajoitusten vuoksi. Maan työministeriö kertoi torstaina, että uusia työttömyyskorvaushakemuksia jättiviime viikolla yli 4,2 miljoonaa kansalaista.
Neljän viikon aika työttömyyskorvaushakemuksia on jätetty jo yli 26 miljoonaa. Lukema on selvästi korkeampi kuin marraskuussa 2009. Tuolloin hakemuksia oli jätetty 22 miljoonaa kappaletta. Marraskuu 2009 oli se hetki, kun Yhdysvaltojen talous lähti takaisin kasvu-uralle finanssikriisistä.
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF laski vastikään kasvuennustettaan, ja nyt se ennustaa maailmantalouden aktiviteetin supistuvan tänä vuonna kolme prosenttia. Kyseessä olisi pahin taantuma 1930-luvun suuren laman jälkeen ja suurempi kuin vuosien 2008–09 globaalin finanssikriisin aikana.
Koronashokki vaikuttaa laajasti
Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Ilkka Korhonen ja johtokunnan neuvonantaja Kimmo Virolainen arvioivat artikkelissaan, että koronashokki vaikuttaa talouteen useita kanavia pitkin sekä kysyntää että tarjontaa supistamalla.
”Viruksen leviämisen hillitsemiseksi ja terveydenhuollon kantokyvyn tukemiseksi useissa maissa on otettu käyttöön poikkeuksellisen voimakkaita toimenpiteitä, joilla rajoitetaan ihmisten liikkumista ja liiketoiminnan harjoittamista. Nämä välttämättömät toimet ovat pysäyttäneet huomattavan osan taloudellisesta aktiviteetista ympäri maailman. Rajoittavien toimenpiteiden suorat vaikutukset kohdistuvat erityisesti ihmiskontakteihin perustuviin palvelualoihin”, Korhonen ja Virolainen toteavat.
Talouden romahdus näyttää nyt siis selvästi rajummalta kuin finanssikriisissä.
Osakemarkkinat elpyvät
Osakemarkkinoilla tilanne näyttää jokseenkin erilaiselta. S&P 500 -osakeindeksi romahti rajusti 19. helmikuuta alkaen, mutta on sen jälkeen toipunut selvästi. Kriisin pohjilla indeksin pisteluku kävi vain 2217 pisteessä, nyt indeksi on noussut 2798 pisteeseen. Pohjilta indeksi on noussut siis yli 26 prosenttia.
Myös teknologiapörssi Nasdaq on noussut 26 prosenttia ja on nyt samalla tasolla kuin viime marraskuussa. Monet muutkin indeksit ovat elpyneet vähintään 20 prosenttia.
Miksi osakkeet nousevat, vaikka talous on sakkaamassa historiallisen rajusti?
Yksinkertaisin selitys on se, että osakemarkkinat katsovat aina eteenpäin, eivät nykyhetkeen. Kurssikäänne tulee aina silloin, kun talous kyntää syvimmällä, muistuttaa Nordean päästrategi Antti Saari blogissaan. Näin osakemarkkinat ovat käyttäytyneet aiemminkin.
”Finanssikriisin aikaan kurssipohjat nähtiin maaliskuussa 2009. Tuona vuonna kurssinousua tuli globaalisti reilu neljännes alkuvuoden tasoista, vaikka taloudessa meni huonommin kuin vuosikymmeniin. Vastaava kuvio toistuu jokaisen talouskriisin yhteydessä melko luotettavasti”, Saari toteaa.
Markkinat siis hinnoittelevat uutta tietoa ja omia spekulaatioitaan tulevaisuudesta, päästrategi toteaa.
”Markkinoilla ei ole sen parempaa kristallipalloa kuin meillä muillakaan, mutta ne ovat melko tehokkaita kaiken olemassa olevan tiedon sulattamisessa. Kun kommentaattorit alkavat yksimielisesti olla sitä mieltä, että käsillä oleva kriisi on historiallisen paha, voi olla melko varma siitä, että syventyvä taantuma on jo huomioitu pörssikursseissa. Siksi osakkeiden ei tarvitse enää laskea, kun tämä vahvistetaan karmivilla talousluvuilla ja tuloksilla.”
Saaren mukaan toinen tärkeä tekijä on sijoittajien tuottovaatimuksen nousu.
”Kurssilaskun kääntöpuoli on nimittäin se, että markkinat kertovat alemmilla osakekursseilla vaativansa sijoituksilleen korkeampaa tuottoa tulevaisuudessa. Tämä tuottovaade on samalla tuotto, jota osakesijoittaja voi odottaa korvaukseksi kantamastaan riskistä, joka toki on poikkeuksellisen taantuman takia myös kasvanut.”
Tuottovaatimuksen muutos selittää kurssiliikkeitä
Muutokset tuottovaateessa ovat Saaren mukaan oikeastaan lähes poikkeuksetta suurin kurssiliikkeiden selittäjä.
”Esimerkiksi kolmanneksen kurssilasku selittyisi tuloskehityksellä vain siinä tapauksessa, jos markkinat yhtäkkiä odottaisivat kaikkien tulevien tulosten olevan kolmanneksen aiempia arvioitaan alempana. Näin kuitenkaan harvoin käy. Edes 1930-luvun laman yhteydessä tulokset eivät lopulta jämähtäneet pysyvästi alemmille tasoille vaan palautuivat aiemmalle uralleen väliin osuneesta maailmansodasta huolimatta.”
Saaren mukaan kuluvan vuoden tulokset voisivat romahtaa vaikka nollaan, eikä sillä silti yksinään saa perusteltua kovin mittavaa kurssilaskua. Tämä kuitenkin edellyttää, että sijoittajat voivat tuudittautua siihen, että tulokset tulevina vuosina palautuvat aiemmalle uralleen tai edes lähelle sitä.
Mikä sitten saa sijoittajat luottamaan siihen, että tulokset palautuvat kasvu-uralle? Saaren mukaan keskuspankit ja eri maiden hallitukset ovat tässä sateentekijöitä.
”Tämän luottamuksen palauttamisessa ja ylläpitämisessä keskuspankkien ja hallitusten poikkeuksellisilla elvytystoimilla on ollut merkittävä rooli. Näillä toimilla on nimittäin vähennetty oleellisesti riskiä siitä, että monen pörssiyhtiön kaikki tulevat tulokset ovat konkurssien takia pyöreitä nollia.”
Saaren mukaan markkinat eivät missään nimessä ole vielä selvillä vesillä, mutta sijoittaja voi kuitenkin edelleen odottaa osakkeilta ja monilta muiltakin riskipitoisilta sijoituksilta tavallista parempaa pitkän aikavälin tuottoa. Tällöin sijoittajan on kuitenkin hyväksyttävä erityisesti lyhyellä tähtäimellä kasvanut riski.
