Kumppaniblogit

Analyysi: Osinko on sijoittajalle ja taloudelle äärettömän tärkeä

Fortum pyrkii järjestämään yhtiökokouksensa 23.4.2020, mutta kehottaa osakkeenomistajia välttämään kokouspaikalle tuloa. Kuva: Krångeden voimalaitos Ruotsissa, Fortum mediapankki

Koronviruskriisi leikkaa ja viivästyttää osinkoja. Onneksi osa pörssiyhtiöistä pyrkii järjestämään yhtiökokouksensa erityisjärjestelyin.

Kevät on tyypillisesti osingonjaon aikaa. Osinko on osakesijoittajalle selkeä tuoton muoto, koska raha tulee tilille – aivan kuin palkka palkansaajalle.

Vaikka myöhemmin tulisi pörssirytinä kurssien laskiessa, silti tietää, että on saanut joka vuosi osinkoina tuottoa. Edellyttäen että yhtiöt ovat sitä jakaneet.

Osingon merkitystä korostaa se tosiseikka, että hyvä ja säännöllinen olemassa oleva osinkotuotto korreloi tulevien osaketuottojen (osinko + kurssikehitys) kanssa.

Siksi niin sanottujen karvalakkisijoittajien osinkoihin keskittymistä ei pidä ikinä aliarvioida.

Osinko ja osingon kehitys on yksi parhaista tunnusluvuista osaketta valittaessa. Se ei tarkoita sitä, että salkkuun pitäisi poimia automaattisesti kaikkein korkeimman osinkotuoton yhtiöitä. Silloin ehkä poimitaan niitä, joiden osinko ja osinkotuotto ovat kertaluonteisesti korkeita.

Tutkin kirjassani Tuoton arvoitus ratkeaa mm. osinkoja ja osakehelmiä. Päädyin toteamaan, s. 63:

Osinko on lähellä, osinko on toistuvaa, osinko kilahtaa tilille, osinko on yritysjohdon möhläysten minimointia, kustannuskurin aktivointia.

Osakesijoittajan kannattaa pitää katse osingossa myös siksi, että hyvin osinkoa maksavat pörssiyhtiöt antavat tyypillisesti myös keskimääräistä parempaa kokonaistuottoa (osinko + arvonnousu).

Katsotaan Suomessa noteerattujen pörssiyhtiöiden aineistoa (112 yhtiötä, joista saatavilla osinko- ja osaketuottotiedot 2007-2013 / Alma Talent Tietopalvelut):

  • Jaetaan yhtiöt keskimääräisen osinkotuoton 2007-2009 perusteella kahtia: 56 ja 56 yhtiötä.
  • Paremman osinkotuoton yhtiöt tarjosivat keskimäärin 5,4 prosentin osinkotuoton, heikomman puolikkaan yhtiöt 2,9 prosentin tuoton.
  • Kun katsotaan molempien joukkojen keskimääräistä osakkeen kokonaistuottoa 2010-2013, hyvän osinkotuoton yhtiöillä se oli 5,4 ja heikomman osinkotuoton yhtiöillä 3,0 prosenttia vuodessa.

Edellä kuvatut luvut kuvastavat myös osaketuottojen vaihtelua. Jälkimmäisen jakson vuotuiset kokonaistuotot vastaavat suunnilleen ensimmäisen jakson osinkotuottoja.

Niin tai näin, aiemmin hyvän osinkotuoton yhtiöt tarjosivat keskimäärin huomattavasti parempaa kokonaistuottoa tarkastelujakson jälkeen 4 vuoden aikana. Aikavälille 2010-2013 mahtui sekä hyviä että huonoja pörssivuosia, mutta isoimmat finanssikriisin pomput alas ja ylös ajoittuivat edeltävälle ajalle

Täysin sama havainto oli myös 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun aineistoissa Balancen Listan (nyk. Kauppalehden lista) kehitystyössä. Ote Löydä helmet – vältä kuplat! (loppuunmyyty), s. 138:

”Jos katsotaan koko tarkastelujaksoa (1998-2005), keskeisistä yritystalouden ja arvostustason tunnusluvuista parhaiten tulevaa osaketuottoa ennakoivat P/E-luku, osinkotuotto ja P/B-luku, siinä järjestyksessä. Eli mitä alhaisempi osakekurssi per toteutunut tulos, mitä korkeampi osinko per kurssi ja mitä alhaisempi kurssi per oma pääoma, sitä todennäköisemmin seuraavan vuoden osaketuotto on ollu keskimääräistä korkeampi.”

Erilaisia näkemyksiä: Niinistö, Sinkko, Puttonen, Lindström, Mäkinen

Viime viikkoina on esitetty tukku erilaisia näkemyksiä osingoista ja siitä, pitäisikö pörssiyhtiöiden jakaa niitä vai ei. Korona on heittänyt lusikkansa soppaan kahdella tapaa: heikentämällä osan yhtiöistä taloudellista tilannetta ja viivästyttämällä tartuntariskin vuoksi yhtiökokouksia, jotka osingoista päättävät.

Presidentti Sauli Niinistö kommentoi Ilta-Sanomille 28.3.2020, ote:

Niinistö ottaa moraaliselta kantilta osaa keskusteluun siitä, pitäisikö yritysten luopua tänä keväänä osinkojen jaosta koronakriisin jyllätessä Suomessa ja sen taloudessa. Presidentin mukaan osingot eivät istu aikaan: ”Eivät ne osingot tähän aikaan kovin hyvin sovi.”

Niinistö ei usko johtajien luopuvan palkoistaan ja bonuksistaan koronatilanteessa, vaikka hän itse leikkasi palkkaansa vuoden 2013 alussa vaikeassa taloustilanteessa.

Konkarisijoittaja Erkki Sinkko oli Arvopaperin haastattelussa 29.3. näreissään osinkojen lykkäyksistä ja ehdotti, että pitäisi säätää pikalaki tai antaa asetus, joka sallisi jakaa osingot ennakkoon ilman yhtiökokouksen päätöstä.

Sinkko Arvopaperissa:

Pörssikurssit ovat laskeneet niin rajusti, että hyvienkin firmojen osakkeita saa pienellä hinnalla. Osakkeenomistajat vartovat osinkorahojaan päästäkseen ostoksille pörssiin.

Toisen näkökulman keskusteluun toi rahoituksen professori Vesa Puttonen mm. Twitterissä 29.3. Sinkon haastatteluun pohjautuvassa keskustelussa, johon myös itse osallistuin:

Twitter-keskustelua osingoista 29.3.2020

Sijoituskirjaililja Kim Lindström kirjoitti Kauppalehdessä 30.3. otsikolla Yhtiökokousten siirto on bensiinin heittämistä liekkeihin.

Mielestäni Lindström on asian ytimessä. Bensiinillä Lindström viittaa yhtiökokousten siirtämiseen, mikä lisää sijoittajien vihaamaa epävarmuutta. Lindströmin keskeinen viesti on, että osingot ovat tärkeitä paitsi yksittäiselle sijoittajalle myös valtiolle, säätiöille ja kulutuksen kannalta.

Myös valtion pörssiomistuksia hallinnoivan Solidiumin toimitusjohtaja Antti Mäkinen otti kantaa osinkoihin Kauppalehdessä 30.3.:

Osa osinkovirrasta on sellaista, joka kierrättyy talouteen muuhun: kulutukseen ja investointeihin. Ja se on markkinatalouden tapa uudelleenallokoida pääomaa sellaisista yhtiöissä, joissa on ylimääräistä mahdollisesti sellaisiin yhtiöihin, joissa on pääomapulaa – ettei sitä rahaa säilötä ja sitä kautta lisätä yhteiskunnan jäätymistä. Osingonjaolla on monia hyvä aspekteja.

Osingonjaossa on tänä keväänä isoja hyötyjä

Kuulun Sinkun ja Lindströmin koulukuntaan.

Osingoista menee yksityissijoittajalta veroa, joka on 25,5 – 28,9 prosenttia osingon määrästä. Tämän veron valtio saa, eli se hyödyttää valtiota. Vero on kuitenkin pienempi kuin myyntivoiton vero, joka on 30-34 prosenttia. Tuottona osinko tulee suoralle osakesijoittajalle täten edullisemmaksi kuin myyntivoitto.

Järkevä systemaattinen osingonjako on omiaan lisäämään luottamusta sijoituskohteeseen. On toki niin, että vaikeassa taloudellisessa tilanteessa koronakriisin myötä olevan yhtiön ei ole järkevä jakaa osinkoa. Esimerkiksi ravintolayhtiö NoHo Partners on peruuttanut osingonmaksun, hyvä niin.

Samoin suhdanneherkkä teräsyhtiö SSAB ensin puolitti osinkoehdotuksensa, sitten perui sen kokonaan. SSAB (ent. Rautaruukki) kuuluu siihen metalliteollisuuden nelikkoon, jolla liikevaihto puolittui finanssikriisivuonna 2019. Muita olivat teräsyhtiö Outokumpu ja metsäkonevalmistajat Ponsse ja Kesla.

Monilla yhtiöillä talous kuitenkin säilyy vahvana. On tärkeä, että ne huolehtivat osingonjaostaan.

Myös Sinkon kulma on tähdellinen. Yhtiöt eivät lähde helposti itse ostamaan omia osakkeitaan, vaikka hinnat ovat halventuneet. Yhtiöiden ydintehtävä on huolehtia liiketoiminnan sujumisesta vaativassa tilanteessa.

Sen sijaan omistajat voisivat ostaa halventuneita osakkeita osinkorahoilla. He ovat juuri niitä, jotka omistamalla tuovat muutenkin stabiliteettia pörssiin. Ostot kriisitilanteessa osaltaan tukisivat rahoitusjärjestelmää – verrattuna siihen, että tämä raha makaisi ”turvajemmattuna” hyvinvoivan yhtiön kassassa.

Se, että sijoittajien pitäisi itse alkaa myymään osakkeita saadakseen osinkoa vastaavat rahat tänä keväänä, on mielestäni omistajan turhaa vastuuttamista.

Osta ja pidä on yksi parhaista piensijoittajan strategioista ja sitä pitää kunnioittaa mahdollisimman sujuvalla osingonjaolla. Siihen ei kuulu se, että keväisin aletaan miettiä, mitä osaketta pitäisi myydä.

Isoin hyöty osingoista on kotimaiseen kulutukseen. Otan esimerkin. Yrittäjä nostaa palkkaa esimerkiksi 1000 euroa kuussa. Hän on olettanut saavansa osinkoa silloin ja silloin siitä ja siitä yhtiöstä. Nyt osa tästä tulosta jää tulematta tai viivästyy.

Yrittäjä – tai pienituloinen palkansaaja, tai yhteisö – ei ensimmäisenä mieti, mitä osaketta myisin, jos osinkoja ei tulekaan. Kun tulot laskevat monella rintamalla yhtä aikaa, säästönyörejä vedetään entistä tiukemmalle.

Seuraus talouden aktiviteettiin on selviö.

Lopuksi, onneksi monet yhtiöt pyrkivät järjestämään yhtiökokouksensa poikkeusjärjestelyin. Lisäksi esimerkiksi osaketutkimusyhtiö Inderes tarjoaa sijoittajille mahdollisuutta osallistua verkon kautta osaan yhtiökokouksista.

Suositut sijoituskirjat alehintaan SalkunRakentajan lukijoille!

Tilaa Henrin yhä saatavilla oleva sijoituskirja Tuoton arvoitus ratkeaa tai Henrin ja Jari Saarhelon uusin Osakesijoittajan maailmanvalloitus, tai molemmat pakettina täältä.

Syötä ALE-koodiksi ”Salkunrakentaja2020” niin saat kirjan/kirjat kotiin toimitettuna: Tuoton arvoitus 15 e, Osakesijoittaja 30 e tai pakettihinta 45 e, ei muita kuluja.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös