Sijoitusuutiset

Sijoitusjohtaja: Hetkittäin pääomamarkkinoilta katosi likviditeetti kokonaan

Eläkeyhtiö Varman tammi-maaliskuun pörssiyhtiösijoitusten tuotto painui yli 21 prosenttia pakkaselle.

Varma kertoo osavuosiraportissaan, että vuoden ensimmäisellä neljänneksellä maailma siirtyi poikkeuksellisiin oloihin, kun koronavirusepidemia levisi pandemiaksi. Varman toimintaympäristössä tapahtui tästä johtuen merkittäviä, kauaskantoisia muutoksia. Taloudellinen aktiviteetti on eläkeyhtiön mukaan tällä hetkellä hyvin alhainen, ja erityisesti palvelualoilla sekä kysyntä että tarjonta ovat romahtaneet.

Hyvin voimakkaat markkinaheilahtelut ja yltynyt epävarmuus leimasivat Varman sijoitustoimintaa. Koronapandemian kurssilaskun vuoksi eläkeyhtiön sijoitusten tuotto oli alkuvuonna tappiolla 10 prosenttia, kun viime vuonna tuotto oli plussalla 5,1 prosenttia.

”Maaliskuussa osakemarkkinan lasku oli ennennäkemättömän nopea ja hetkittäin pääomamarkkinoilta hävisi likviditeetti lähes kokonaan. Osakepainoa pienentämällä Varma laski riskitasoaan turvatakseen vakavaraisuuden näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa, Varman sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Reima Rytsölä sanoo.

Rytsölän mukaan maaliskuun lopun jälkeen osakemarkkina on toipunut selvästi. Aika kuitenkin näyttää, tuleeko osakemarkkinan laskussa eteen vielä toinen aalto, Rytsölä sanoo.

Varman sijoituksista positiivista tuottoa toivat kiinteistöt 1,3 prosenttia. Osakesijoitukset painuivat -14,6 prosenttia noteerattujen osakkeiden tuoton ollessa – 21,1 prosenttia. Korkosijoitukset tuottivat -3,6 prosenttia. Hedgerahastosijoitusten tuotto oli –12,7 prosenttia.

Sijoitusten 10 vuoden keskimääräinen nimellistuotto on 4,3 prosenttia.

Varman mukaan koronakriisissä heikko likviditeetti ja kassavirran nopea
tyrehtyminen vaikeuttivat yritysten ja valtioiden rahoituksen saatavuutta ja nostivat sen hintaa. Keskuspankit toki reagoivat tilanteeseen erittäin nopeasti, mutta siitä huolimatta markkinoiden toimivuus oli rajallista ja erityisesti Yhdysvaltain dollarimääräinen likviditeetti muodostui maailmanlaajuiseksi ongelmaksi.

Keskuspankit ovat reagoineet koronakriisiin leikkaamalla ohjauskorkoja, käynnistämällä tai kasvattamalla osto-ohjelmiaan sekä ottamalla käyttöön
koronvaihtosopimuksia, joilla pankit ja keskuspankit saivat riittävästi likviditeettiä. Ne myös kevensivät tilapäisesti pankkien vakavaraisuussääntöjä ja alkoivat ostaa vahvan luottoluokituksen yrityslainoja.

Koronakriisi oli kuitenkin ensisijaisesti tarjontashokki, johon perinteisellä rahapolitiikalla oli hyvin vaikea vaikuttaa, Varma toteaa. Siksi keskuspankkien ensisijaiseksi tavoitteeksi tuli pelastaa markkinat ja yritykset äkilliseltä luottolamalta.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös