Talouden trendit

Geologian tutkimuslaitos: Suomella hyvät mahdollisuudet nousta akkumarkkinoiden eurooppalaiseksi kärkimaaksi

Sähköautojen yleistyessä akkutuotanto tarvitsee uutta kaivostoimintaa, ja Suomella on kaikki edellytykset vastata tarpeeseen.

Euroopan Unioni on asettanut tavoitteeksi, että kaikki kaupunkien ja taajamien kilometrit ajetaan sähköllä vuoteen 2050 mennessä. Mikäli liikenteen päästöjä halutaan alentaa, tulee sähköautojen yleistyä merkittävästi jo aiemminkin.

Niin maailmalla kuin Suomessakin yhä useampi uuden auton ostaja päätyy sähkö- tai hybridiautoon. Myös kaasuautojen suosio on kasvussa. Traficomin mukaan joulukuussa 2019 hybridi-, kaasu- ja sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli ennätykselliset 14,5 prosenttia. Lukema oli 2,5 kertainen verrattuna vuoden 2018 tasoon. Kasvu on siis kovaa.

Vuonojen maassa kasvu on ollut vieläkin rajumpaa. Norjan viime vuoden eniten rekisteröity automalli oli sähköauto Tesla Model 3, joita otettiin käyttöön 15 500 kappaletta. Naapurimaan ensirekisteröinneissä sähköautot ja ladattavat hybridit ovat tilastojen kärjessä. Maaliskuun ensirekisteröinneistä ladattavien autojen osuus oli peräti yli 75 prosenttia.

Akkuteknologia on sähköautojen kehitystyössä keskeinen asia. Vielä tällä hetkellä maailman akuista 80 prosenttia valmistetaan Aasiassa.

Suomessa laaja-alaista osaamista koko akkuarvoketjussa

Suomi on kuitenkin hyvin kilpailussa mukana.

“Suomesta löytyy vahvaa osaamista koko akkuarvoketjussa: kaivosteollisuus, akkuraaka-aineiden jatkojalostus, akkujen valmistamiseen ja käyttöön liittyvät teknologiat ja palvelut sekä latausteknologiat ja kierrätys”, toteaa Business Finlandin johtaja Ilkka Himanen blogissaan.

Himasen mukaan Suomi on ottanut vetovastuun akkukierrätyksen kehittämisestä Euroopassa, Himanen kertto.

Suomessa on Himasen mukaan myös vahvaa digitaalisten ratkaisujen tietämystä ja teknistä osaamista, jotka tarjoavat mahdollisuuksia arvon luomiseen akunhallinta-, tieto- ja valvontajärjestelmissä sekä järjestelmäteknologiassa, simuloinnissa ja testauksessa.

Lisäksi Suomen vahvuuksia ovat myös vaativiin olosuhteisiin liittyvät kokonaisratkaisut esimerkiksi meri- ja kaivosteollisuuden sekä metsäkoneiden teollisuussegmenteissä.

“Energian varastointiratkaisut ovat myös osa tätä vahvaa osaamispohjaa. Suomalaiset yritykset integroivat laajasti akkutekniikoita osana kokonaisratkaisujaan”, Himanen toteaa.

Ainutlaatuisilla raaka-ainevaroilla ja osaamisella Suomi akkumarkkinoiden kärkimaaksi

Geologian tutkimuskeskus (GTK) käynnisti viime vuoden alussa nelivuotisen akkumineraaliprojektin, jonka tavoitteena on arvioida hyödyntämiskelpoisten koboltti-, litium- ja suomugrafiittiesiintymien potentiaalia Suomessa sekä tunnistaa uusia alueita, joilla niiden esiintyminen on todennäköistä.

Tutkimukset ovat osa GTK:n lakisääteistä perustyötä.Niillä vastataan sähköisen liikenteen ja uusiutuvan energiantuotannon lisääntymiseen aiheuttamaan akkujen tarpeen kasvuun.

GTK:n Akkumineraaliprojektin vuoden 2020 maastotyöalueet ja niiden malmipotentiaalin suhteen tärkeimmät tutkimuskysymykset. Pohjakartta ©Maanmittauslaitos.

Akkutuotanto tarvitsee uutta kaivostoimintaa, ja siihen Suomi pystyy vastaamaan. GTK:n mukaan Suomen ainutlaatuiset raaka-ainevarainnot ja vahva kaivos- ja geologisen alan osaaminen takaavat Suomelle hyvät mahdollisuudet nousta akkumarkkinoiden eurooppalaiseksi kärkimaaksi.

”Akkumineraalien lisäksi maailman sähköistyminen kasvattaa voimakkaasti perinteistenkin metallien kuten kuparin ja nikkelin kysyntää”, kertoo Akkumineraaliprojektin projektipäällikkö Perttu Mikkola.

Maastotutkimuksia laajoilla aluiella Suomessa

GTK:n maastotyöt painottuvat tänä vuonna Keski-Pohjanmaalle, Hämeen ja Pirkanmaan rajalle Urjalan ympäristöön, Leppävirran ja Kaavin väliselle alueelle sekä Kiteelle. Kohteellisempia tutkimuksia on suunnitteilla Pälkäneelle, Savukoskelle ja Koillismaalle.

Tutkimusalueilla GTK tekee muun muassa kallioperäkartoitusta, lohkare-etsintää, moreeninäytteenottoa ja kallioperäkairausta. Lisäksi se mittaa kallioperän sähköisiä ja magneettisia ominaisuuksia sekä tiheyttä geofysiikan menetelmillä.

Lisäksi GTK jatkaa uusien mahdollisten, toistaiseksi tunnistamattomien, esiintymisalueiden selvitystyötä analysoimalla GTK:n tietokantoja ja arkistoituja näytteitä.

”Malmipotentiaalin kartoituksen ohella tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kalliolämmön hyödynnettävyyteen, kiviainesten laadun arviointiin tai luontomatkailun kehittämiseen esimerkiksi Unescon Geopark -ohjelman puitteissa. Vaikka malmipotentiaali osoittautuisi heikoksi, kerättävälle tiedolle on aina käyttöä”, Mikkola toteaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös