Omistus motivoi johtoa toimimaan yhtiön parhaaksi. Se myös ehkäisee väärinkäytöksiä ja niin sanottua päämies-agentti -ongelmaa. Tämä opetettiin aikanaan Vaasan yliopiston kauppatieteen opinnoissa, mutta poimin lyhyesti Wikipediasta:
Päämies–agentti-ongelmalla tarkoitetaan taloustieteessä tilannetta, jossa päämies palkkaa agentin toimimaan puolestaan epätäydellisen tai epäsymmetrisen informaation vallitessa. Tyypillinen esimerkki on työnantaja, joka ei pysty valvomaan, kuinka paljon tai tehokkaasti työntekijä tekee töitä.
Kun mennään yrittäjäjohtajiin, päämies-agentti -ongelma poistuu heidän osalta miltei kokonaan, koska päämies (omistaja) on yhtä kuin agentti (johto). Toki organisaatiossa muuten sitä voi olla ja se on luonnollista.
Työnantajan ja työntekijän tavoitteet ja motivaattorit eivät aina kohtaa, eivät myöskään työnantajan ja johdon. Siksi on olemassa tulos- ja osakepalkkiota sekä muita kannustimia. Kun johto on keskeinen omistaja, työntekijän (tässä johdon) ja työnantajan (omistajan) maalit lähentyvät toisiaan.
Ihannetilanne pienomistajan kannalta on se, jossa paljon omistava johto tai yrittäjäomistaja ostaa vielä lisää yhtiön osakkeita. Jos omistajajohtaja on vieläpä perustanut yrityksen tai vienyt sen vaikeiden vaiheiden läpi, se kertoo sinnikkyydestä, sitoutumisesta ja johtamistaidosta.
Sijoituspiirien vanhan sananlaskun mukaan, on vain yksi hyvä syy ostaa osakkeita mutta sata syytä myydä niitä. Se yksi ainoa painava syy ostoon on: luotto yrityksen tulevaan liiketoimintaan ja arvonkehitykseen.
Osa sijoittajista seuraa tarkasti johdon ja sisäpiirin osakekauppoja. Näin sijoittajat peesaavat tai saavat tukea omille sijoituspäätöksilleen avainhenkilöiden kaupoista. Johdolla on joka tapauksessa parempi kuva liiketoiminnasta kuin rivisijoittajalla.
On tärkeä silti erottaa, milloin johto ostaa osakkeita omalla rahalla ja milloin johto saa uusia osakkeita kannustinjärjestelmien kautta ikään kuin ”automaattisesti”.
—
Otan tarkasteluun kaksi kotimaista pörssiyhtiötä, jossa johdolla on painava omistus ja yrittäjätausta. Molemmat ovat valitettavasti kärsineet huomattavasti koronakriisistä.
Rakennusyhtiö Lehto Group on pääomistajansa Hannu Lehdon aikanaan perustama ja myöhemmin vuonna 2016 pörssiin listautunut rakennusliike.
Lehto Groupin alkutaival pörssissä oli yhtä tähdenlentoa vuosina 2016-2017 – aivan kuten Outotecillä tasan 10 vuonna aiemmin. Sitten alkoivat Lehdon vaikeudet, pääasiallisena syynä vauhtisokeus investointeineen ja yrityskauppoineen.
Silti, maaliskuussa 2020 pääomistaja ja toimitusjohtaja Hannu Lehto tankkasi omistamansa yhtiön osakkeita 130 000 kappaletta ja hänen omistuksensa oli yhteensä 21,9 miljoonaa, vajaa 38 % osakekannasta.
Vaikka yhtiön kurssi on tullut murto-osaan huipuista, yhtiö silti taistelee. Lehdon markkina-arvo 1,32 euron kurssilla on 77 miljoonaa euroa. Yhtiö perui monien muiden pörssiyhtiöiden tavoin kuluvan vuoden tulosohjeistuksensa (7.4.) ja on lomauttanut henkilöstöään.
Taseasema kuitenkin parani syyskuusta joulukuuhun. Yhtiöllä oli korollista velkaa ilman vuokrasopimusvelkoja vuoden lopussa 130 miljoonaa ja rahavaroja 59 miljoonaa euroa.
Autokauppaketju Kamux Group on isoimman henkilöomistajansa Juha Kalliokosken vuonna 2003 perustama ja vuonna 2017 yhdessä pääomasijoittajan kanssa pörssiin listaama käytettyjen autojen kauppaketju Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa.
Kamux Group on kehittynyt pörssissä Lehtoon verrattuna vakaasti listautumishinnan oltua 7,2 euroa ja nykykurssin 6,69 euroa. Koronan vaikutus käytettyjen autojen kauppaan on tuskin kaikkein synkin, koska osa ihmisistä välttelee joukkoliikennettä ja toisaalta uuden auton osto voi olla liian tyyristä lomautetuille.
Yhtä kaikki, korona tamppasi Kamuxin kurssia maaliskuun alun vajaan 9 euron tasolta muutamassa viikossa reiluun 5 euroon.
Toimitusjohtaja Kalliokoski omistaa suoraan 5,64 miljoonaa ja lisäksi yhtiönsä Callardo Capital Oy:n kautta 0,46 miljoonaa osaketta. Yhteensä nämä tekevät 15,2 prosentin omistusosuuden.
Juuri Callardo Capitalin kautta Kalliokoski lisäsi maaliskuussakin omistustaan reilulla 10 000 osakkeella. Vuonna 2019 Callardo tankkasi 276 tuhatta Kamuxin osaketta.
Myös Kamux antoi tulosvaroituksen (20.3.) otsikolla Koronaviruspandemia todennäköisesti heikentää Kamuxin taloudellista kehitystä vuonna 2020.
Kamux vaikuttaa luottavan tulevaisuuteensa, sillä yhtiökokous päätti 21.4. maksaa osinkoa kahdessa erässä yhteensä 0,23 euroa osakkeelta, kuten hallitus oli ehdottanut. Osinko tilikaudelta 2018 oli 0,16 euroa.
—
Kauppalehti.fi julkaisi 6.4.2020 mielenkiintoisen selvityksen pörssiyhtiöistä, joiden toimitusjohtajat ostivat johtamiensa yhtiöiden osakkeita maaliskuussa reilulla kädellä.
Näitä olivat Lehdon ja Kalliokosken lisäksi mm. Musti Groupin David Rönnberg, Lassila & Tikanojan Eero Hautaniemi, United Bankersin Patrick Anderson, Verkkokauppa.com:in Panu Porkka, Caverionin Ari Lehtoranta ja Metson Pekka Vauramo.
Sijoittajan ei pidä ikinä aliarvioida pörssiyhtiötä, joissa johto ostaa johtamansa yhtiön osakkeita omalla rahalla. Niin yksinkertaista sakkia pääjohtajatkaan eivät ole ettäkö ostaisivat ainoastaan putoavia puukkoja.
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.
Henri Elon sijoituskirjat alehintaan SalkunRakentajan lukijoille!
Tilaa Henrin yhä saatavilla oleva sijoituskirja Tuoton arvoitus ratkeaa tai Henrin ja Jari Saarhelon uusin Osakesijoittajan maailmanvalloitus, tai molemmat pakettina täältä.
Syötä ALE-koodiksi ”Salkunrakentaja2020” niin saat kirjan/kirjat kotiin toimitettuna: Tuoton arvoitus 15 e, Osakesijoittaja 30 e tai pakettihinta 45 e, ei muita kuluja.
