Kuukauden osake: Kemira
Tulos on kasvanut, kurssi on pakittanut, sijoittajan kannattaa olla hereillä.
Kemianyhtiö Kemira on kiintoisa prosessiteollisuuden toimija, johon koronakriisi vaikuttaa eri tavoin mutta kokonaisuutena maltillisesti.
Uhanalaisin haara Kemirassa on liuskeöljyn ja -kaasun tuotannossa käytettävät kemikaalit. Kun raakaöljyn hinta maailmanmarkkinoilla on tullut alas, viime vuoden 60 dollarin tasolta per tynnyri (159 litraa) nykyiseen n. 20-30 dollariin, myös liuskeöljyn ja -kaasun tuotannon kannattavuus on heikentynyt ratkaisevasti.
Yhdysvaltojen liuskeöljyn tuotannon arvioidaan putoavan tänä vuonna päivätasolla 2,1 miljoonaa barrelia (vastaa 2 % globaalista öljyntuotannosta) verrattuna koronavirusta edeltävään ennusteeseen. (lähde: The Guardian 17.4.2020)
Kun katsotaan Kemiraa kokonaisuutena, liikevaihto tammi-maaliskuussa 2020 oli 642 miljoonaa euroa, laskua vuoden takaisesti 1 prosentti.
Liikevaihto ja operatiivinen käyttökate jakaantuvat:
- Pulp & Paper (sellu- ja paperikemikaalit): liikevaihto 378 (59 %), käyttökate 60 milj. e
- Industry & Water (teollisuus- ja vesikemikaalit): 264 (41 %) ja 48 milj. e
Yhtiön operatiivinen liikevoitto kasvoi jopa 21 prosenttia 61 miljoonaan. Tämä johtui raaka-ainehintojen laskusta erityisesti polymeeritoiminnassa, sähkökustannusten laskusta, alhaisemmista varastojen jaksotuksista ja uusien investointien tehostavasta vaikutuksesta. Näitä investointeja ovat olleet Kiinan AKD-vahan* investointi ja Alankomaiden polymeerituotannon laajennusinvestointi.
*) AKD-vaha on pääosin uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettu liimausaine, jota käytetään estämään nesteiden imeytyminen kartongin ja paperin valmistuksessa. / tilinpäätös 2019
Kaikkiaan yhtiön investoinnit 2019 olivat 201 miljoonaa euroa (2018: 150). Investoinneista kaksi kolmannesta oli laajennus- ja parannusinvestointeja, yksi kolmannes ylläpitoinvestointeja.
Mitä yhtiö lausuu liuskeöljystä?
Kemiran Oil & Gas -liiketoiminnan liikevaihto laski tammi-maaliskuussa 16 prosenttia 52 miljoonaan euroon, eli sen osuus Industry & Water -segmentistä oli 20 prosenttia ja koko Kemiran liikevaihdosta 8 prosenttia.
Yhtiö kertoo osavuosikatsauksessaan liuskekaasu- ja -öljyliiketoiminnan alhaisemmista myyntimääristä ja -hinnoista sekä epävarmoista näkymistä.
Toisaalta vedenkäsittelyliiketoiminnassa liikevaihto kasvoi EMEA-alueen (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka) korkeampien myyntimäärien ja Pohjois-Amerikan korkeampien myyntihintojen johdosta.
Samalla kun Industry & Waterin operatiivinen käyttökate parani kolme miljoonaa ja liikevoitto miljoonan, isommassa segmentissä eli Pulp & Paperissa sekä operatiivinen käyttökate että operatiivinen liikevoitto pomppasivat 9,5 miljoonaa, syinä edellä mainitut laskeneet raaka-aine- ja sähkökustannukset sekä AKD-vahan investointi.
Osinkokone
Kemirassa oli jo neljä vuotta sitten, keväällä 2016, se tilanne, että osinko oli ollut 0,53 euroa osakkeelta viimeiset viisi vuotta, eli tilikauden 2011 osingosta lukien. Myös tilikausilta 2016-2018 maksettiin saman verran osinkoa.
Nyt yhtiökokous on valtuuttanut hallituksen päättämään enintään 0,56 euron osingosta, joka maksettaisiin kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,28 euroa irtosi juuri 6.5. hallituksen päätettyä siitä 5.5. Toisen erän alustava irtoamispäivä on 28.10. Eli sitä ennen osake pitää olla hankittuna, jos osinkoa mielii saavansa.
Jos toinen erä on myös 0,28 euroa osakkeelta, kokonaisosinko nousee 0,56 euroon eli 5,7 prosenttia. Kemiran osakemäärä ilman omia osakkeita on 152,9 miljoonaa, joten osinko olisi 0,56 euron osakekohtaisella osingolla 85,6 miljoonaa euroa.
Kemiran tavoitteena on ”jakaa vakaata ja kilpailukykyistä osinkoa”. Kemiran kurssi on ollut yhtä stabiili kuin osinko, ei ehkä positiivisessa mielessä, koska monet osakkeet ovat kohonneet 8 vuodessa.
Mutta ei Kemira ole tullut isosti alaskaan koronakriisissä! Tai tuli maalikuussa mutta oli pörssin rivakimpia nousijoita huhtikuussa.
Kuvaajasta näkyy, että pääsääntöisesti 10-12 euron ympäristössä on pyöritty viimeiset 8 vuotta. Vakaa kurssikehitys silti sallittakoon, sillä riskitaso globaalisti hajautuneessa, myös yhdyskuntainfrastruktuuria palvelevassa liiketoimintaportfoliossa on rajallinen.
Pihvi on juuri osinko. 0,53 euron osingolla osinkotuotoksi on muodostunut viitisen prosenttia. Se on kosolti yli inflaation. Tulostaso on viime vuosina parantunut; operatiivinen liikevoitto kohosi 174 miljoonasta 224 miljoonaan euroon vuodesta 2018 vuoteen 2019. Kohentunut kannattavuus – vaikka tulos kokisi toimialoittaisia notkahduksia – lataa toiveita myös kurssinousulle koronatilanteen rauhoittuessa.
Velkaa on mutta ei liikaa
Kemiran markkina-arvo on nykyisellä 10,9 euron kurssilla 1,7 miljardia euroa. Korollista velkaa oli maaliskuun lopussa 986 miljoonaa, josta vuokrasopimusvelkoja 133 miljoonaa (IFRS 16). Nettovelka (korolliset velat miinus rahavarat) oli 816 miljoonaa ja oma pääoma 1,2 miljardia.
Nettovelkaantumisaste on täten hyvätasoinen 67 prosenttia ottaen huomioon, että yhtiö toimii pääomavaltaisella alalla ja sillä on 64 tuotantolaitosta eri puolilla maailmaa sekä kolme tutkimuskeskusta. Yhtiön tavoitteena on pitää luku velkaantumisaste alle 75 prosentissa.
Ennustettava liiketoiminta
Kaikkiaan Kemiran toiminta on melko ennustettavaa, koska asiakassopimukset ovat tyypillisesti yli vuoden pituisia, yhtiö palvelee prosessiteollisuuden ja infrastruktuurin keskeisiä prosesseja ja yhtiöllä on hyvä markkina-asema.
Yhtiön toimialoista vedenkäsittely-, sellu-, pehmopaperi- ja pakkauskartonkikemikaalien kysyntä on vakaata ja näkymät yleisellä tasolla hyviä. (vrt. tarkemmin esim. sijoittajasuhdejohtajan Q1-videohaastattelu suomeksi, kohdasta 7-8 min)
Yhtiö kilpailee skaalaeduilla niin sanotuissa bulkkituotteissa, kuten suuressa osassa vedenkäsittelykemikaaleja sekä sellun valkaisussa. Toisaalta pakkaus-, kartonki- ja pehmopaperikemikaalien kilpailuetuina korostuvat palvelu ja laatu.
Yhtiön liiketoiminta ei ole kärsinyt koronaviruspandemian rajoitustoimista merkittävästi. Keskeisin isku yhtiötä kohtaan on todennäköisesti tulossa liuskekaasu- ja liuskeöljyteollisuutta palvelevasta toiminnasta.
Kemira perui näkymänsä vuodelle 2020 osavuosikatsauksen yhteydessä 27.4. Näin on tehnyt moni muukin iso pörssiyhtiö. Se ei tarkoita, etteikö Kemira olisi kiinnostava osake arvioida varsinkin, kun osakekurssi on viidenneksen alempana kuin loppuvuonna 2019.
En ikina koskisi Kemiran kaltaiseen savupiipputeollisuuteen, jolla ei ole mitaan tulevaisuutta. Firma ei ole kyennyt kasvamaan vuosikymmeniin, marginaalit ovat alhaiset, taseen tuotto huono ja kassavirran generointi olematonta. Ei ihme, että osake ei ole noussut 16v!! aikana minnekaan.
PS. Miten Henri se H&M:n hehkutuksesi edistyy?
Kiitos palautteesta. Kemiran operatiivinen sidotun pääoman tuotto liukuvalta 12 kuukaudelta on 11,8 % eli ei mitenkään huono pääomavaltaisessa teollisuudessa. Kertoo oikean suuntaisista toimista liiketoiminnassa. Liiketoiminnan rahavirta oli viime vuonna 386 milj. e ja investointien jälkeen 190 miljoonaa. Tikkurila irtosi Kemirasta omaksi pörssiyhtiökseen 2010.
Toki kasvuyhtiö Kemira ei ole, mutta näkisin, että meidän pitää tottua entistä enemmän myös matalan kasvun yhtiöihin, kun koronapandemia heikentää talouskasvua. Toisaalta kasvun hakemiseen sisältyy myös kosolti riskiä. Siksi salkussa olisi mielestäni hyvä olla myös matalan kasvun ns. lypsylehmäyhtiöitä, joiden p/e-arvostus on maltillinen ja osinkotuotto hyvä. Tällöin niiltä ei myöskään edellytetä voimakasta kasvua tulevaisuudessa ollakseen silti perusteltuja sijoituksia käänteisen arvonmäärityksen näkökulmasta (tarjotakseen tuottovaatimuksen mukaisen osaketuoton).
Mitä tulee H&M:ään, yhtiö oli saanut jo liiketoimintaa käännettyä parempaan suuntaan ja osakekurssi ylitti 200 kruunua (SEK) helmikuussa 2020 – ollen näin korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2017.
Sitten koronakriisi iski voimalla mm. vaatteiden vähittäiskauppaan, varsinkin kivijalkaan, mutta H&M:llä on onneksi myös verkkokauppaa. Koronan erilainen vaikutus eri toimialoihin korostaa toimialoittaisen hajauttamisen tärkeyttä. Jonakin toisena aikana voi olla jokin toisenlainen kriisi ja siksi hajauttaminen eri näkökulmista on tärkeää.
Krhm!
Kemiran luvut:
LV TTM: 2653 milj. e
Nettotulos TTM: 120 milj. e
Oper. kassavirta TTM: 371 milj. e
Vapaa kassavirta TTM: 157 milj. e
Taseen loppusumma: 2875 milj. e
Nettovelka: 816 milj. e
Eli, noista saadaan tunnusluvut:
Nettotulos-%: 4.5% (heikko)
Taseen tuotto (RoA): 4.2% (heikko)
Vapaa kassavirta/LV: 5.9% (tyydyttävä)
Vapaa kassavirta/Tase: 5.5% (tyydyttävä)
Jos Kemira lopettaisi osingonjaon, kestäisi velanmaksussa kokonaisuudessaan 5.2v (816/157). Tämä kuvastaa melko velkaista yritystä. Sitten kun otetaan huomioon vielä seikka, että Kemiralla suurin osa kassavirrasta menee pakollisiin capex investointeihin, niin se ei kuulosta hyvältä nolla-kasvun alalla.
Miltä osakkeen tuottopotentiaali sitten vaikuttaa?
Osakkeen tuottohan muodostuu kolmesta komponentista: 1) kasvu, 2) osinko, 3) valuaation muutos. Viimeisen 15v aikana EPS on kasvanut 0%!! p.a. Valuaatio P/E on ehkä hiukan aliarvostettu nykymarkkinassa (15 voisi olla ok). Eli, kokonaistuotto seuraavan 10v aikana voisi olla: 0%+4.8%+0.9%=5.7%. Tuosta pois vielä verot ja inflaatio. Eli, pysyisin kyllä kaukana tästä ”osinkokoneesta”, joka juuri äskettäin vielä leikkasi osinkonsa puoliksi! Ja ei muuten varmasti maksa toista osaa ensi syksynä.
Maailmasta löytyy paljon firmoja, jotka kykenevät kasvamaan nyt ja tulevaisuudessa. Itse keskityn enemmänkin digitalisaation mahdollistajiin (teknot), kuin fyysisten tuotteiden valmistajiin, joista moni on edelleen alle vuoden 2007 liikevaihdon. Maailma on vain saturaatiopisteessä fyysisen tavaran suhteen, kun työssäkäyvien määrä on jo saavuttanut huippunsa.
Mitä tulee tuohon H&M hehkutukseesi KL blogissa:
Hennes & Mauritz on alihinnoiteltu helmi (7/2017)
Osakekurssi oli tuolloin ~211SEK, fast forward 2.75v eteenpäin, niin osake on romahtanut 132SEK:n. Eli jep jep. Todella oli alihinnoiteltu helmi, kun sekä marginaalit ja osake on jatkanut alas tuloaan.
Itse kommentoin jo tuolloin, että pysyisin todella kaukana H&M:n osakkeesta, koska tulevaisuus ei näytä hyvältä.
Onnea vain Kemiran suhteen, mutta minä en usko sen tulevaisuuteen yhtään. Ennemmin pidän rahat nollakorkotilillä.