Makrotalous

Ekonomisti: Korkotaso pysyy pitkään alhaisena

Euribor-korkojen nousu on pysähtynyt.

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala arvioi yhtiön toukokuun markkinakatsauksessa, että koronatilanne on vakautunut, mutta riski epidemian uudesta pahenemisesta pitää talouden epävarmuuden suurena.

“Epidemian hallinnassa ollaan siirtymässä vaikeimpaan vaiheeseen, jossa rajoitustoimia puretaan ja yritetään samalla pitää tartuntamäärät aisoissa. Talouden investointi- ja kulutusrohkeus sekä kansainvälisen kaupan toimitusketjut toipuvat lopullisesti vasta kun pandemia globaalisti selätetty”, Vesala toteaa.

Talouden äkkipysähdys on ekonomistin mukaan ollut odotettuakin voimakkaampi.

“Kulutus, tuotanto, työllisyys ja tulevaisuuden odotukset ovat heikentyneet nopeammin ja enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.”

Koronaviruksella on Vesalan mukaan pitkäkestoinen vaikutus moneen toimialaan eikä talous todennäköisesti palaa normaaliteholleen pariin–kolmeen vuoteen. Talousennusteissa oletetaan pahimman pudotuksen kuitenkin olevan alkukesään mennessä ohi ja elpymisen uskotaan käynnistyvän vuoden 2020 jälkipuoliskolla.

Yksi koronakriisin ikävä talouden lieveilmiö on se, että julkiset taloudet velkaantuvat voimakkaasti, koska tuotantokapasiteetin ja työllisyyden varjelemiseksi valtiot joutuvat ottamaan merkittävän osan koronatappioista kontolleen.

Toisaalta korot saattavat pysyä vielä pitkään alhaalla.

Vesalan mukaan keskuspankkien voimakkaan elvytyksen ansiosta rahoitusolosuhteet ovat säilyneet kohtuullisina. Siksi korkotason odotetaan pysyvän pitkään hyvin alhaisena.

“Euroopan keskuspankki on voimakkaasti tukenut pankkien edullista rahoituksen saantia, mikä on pysäyttänyt euribor-korkojen nousun sekä edistänyt luotonvirtausta reaalitalouteen.”

Vesalan mukaan EKP:n uusin arvopaperien osto-ohjelma PEPP tukee pahiten koronaepidemiasta kärsivien maiden velanottoa yhdessä euroryhmän ja koko EU:n tukitoimien kanssa. 

EKP:n toiminnassa kantona kaskessa on kuitenkin Saksan perustuslakituomioistuin, joka päätti vaatia EKP:ltä lisäperusteluja massiivisille arvopaperiostoille. Se on Vesalan mukaan merkittävä epävarmuustekijä, jolla voi olla vaikutuksia EKP:n tulevaan toimintakykyyn.

Markkinakorkoihin vaikuttaa inflaatio ja inflaatio-odotukset. Nyt inflaatiopaineet vaikuttavat vähäisiltä. Se kävi ilmi Tilastokeskuksen tuoreista kuluttajahintojen muutostilastoista.

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli Suomessa huhtikuussa -0,3 prosenttia. Maaliskuussa inflaatio oli 0,6 prosenttia. Inflaation laskun aiheutti muun muassa bensiinin ja korvattavien reseptilääkkeiden hintojen lasku.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli huhtikuussa 0,4 prosenttia. Maaliskuussa se oli 0,7 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli huhtikuussa -0,3 prosenttia.

Vielä huhtikuussa näytti siltä, että asuntolainojen viitekorkoina käytettyjen eurobor-korkojen suunta on ylöspäin. Euribor-korot lähtivät jyrkkään nousuun maaliskuun puolivälin jälkeen.

Euriborkorko mittaa korkoa, jolla eurooppalaiset pankit voivat saada euromääräistä rahoitusta rahamarkkinoilla ilman vakuuksia. Euriborit lähtivät nousuu, koska pankkien välisten lainojen riskilisät olivat kasvaneet. Euriborkorkoihin vaikuttavat siis pankkeihin kohdistuvat luottoriskit. Tämä luottoriski heijastuu erityisesti pitempiin euribor-korkoihin.

Helsingin Sanomat kertoi huhtikuun puolessa välissä, että euriborien laskennassa käytettävistä 18 pankista seitsemän on eteläeurooppalaisia, joihin kohdistuu jälleen epäluottamusta.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kertoi HS:lle odottavansa euriborien laskevan ennen pitkää aiemmille tasoilleen, kun Euroopan keskuspankki ja muut kriisinhoitoon osallistuvat tahot jatkavat markkinoiden vakauttamista ja koronaviruksen aiheuttamia poikkeustoimia saadaan poistettua.

Koska koronakriisistä johtuva huono taloustilanne ei anna aihetta sellaisille keskuspankin toimille, jotka nostaisivat korkoja, riippuu euriborkorkojen nousun jatkuminen siis riskilisien kehityksestä – eli siitä, miten hyvin pankkisektori kestää koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös