Ensimmäinen vuosineljännes oli Suomen talouden torjuntavoitto, mutta jatko näyttää synkemmältä, arvioi Danske Bankin pääekonomisti.
Koronakriisin vaikutukset eivät näy vielä kovin vahvoina maaliskuun tuotantoluvuissa.
Tilastokeskus kertoi perjantaina, että työpäiväkorjattu tuotanto laski tämän vuoden maaliskuussa 2,7 prosenttia vuodentakaisesta. Maaliskuun kausitasoitettu tuotanto puolestaan laski 1,7 prosenttia edelliskuukaudesta.
Työpäiväkorjattuna alkutuotanto laski noin 6 prosenttia vuodentakaisesta. Jalostus laski noin 2 prosenttia ja palvelut noin 3 prosenttia vuoden 2019 maaliskuusta.
Alkutuotannolla tarkoitetaan maa-, riista-, metsä- ja kalataloutta. Jalostus sisältää teollisuuden ja rakentamisen. Palvelut sisältää kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan, liikenteen, liike-elämän palvelut sekä kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan ja julkiset palvelut.
Koko alkuvuonna tammi-maaliskuussa työpäiväkorjattu bruttokansantuote oli 0,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaa neljännestä ylemmällä tasolla. Työllisten määrän Tilastokeskus ennakoi kasvaneen noin 0,6 prosenttia vuodentakaisesta. Tehdyt työtunnit olivat työpäiväkorjattuna noin 0,2 prosenttia vuotta aiempaa neljännestä ylemmällä tasolla.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki pitää vakaana pysynyttä bruttokansantuotetta torjuntavoittona.
”Euroalueen BKT laski ennakkotiedon mukaan 3,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä, eli koronavirus ja sen torjumistoimet iskivät muualle Eurooppaan huomattavasti rajummin Suomea aikaisemmin”, Kuoppamäki kertoo artikkelissaan.
Jatkossa tilanne näyttää Suomenkin kannalta kuitenkin synkemmältä. Kuoppamäen mukaan toinen vuosineljännes tulee olemaan surkea myös Suomessa.
”Monet yritykset joutuivat sulkemaan ovensa keväällä. Sekä yritysten että kuluttajien luottamusmittarit romahtivat huhtikuussa lamavuosien tasolle. Päivittäistavaroiden myynti, asuminen, rakentaminen ja muutamat muut toiminnot ovat tosin jatkuneet liki ennallaan tai jopa kasvaneet”, pääekonomisti toteaa.
Vaikka Suomen taloutta ollaan vähitellen avaamassa, on talouteen aiheutunut ja edelleen aiheutuva vaurio on massiivinen, Kuoppamäki toteaa.
”Konsensus ennuste Suomen bruttokansantuotteelle on noin 6,5 prosentin supistuminen kuluvana vuonna ja 4,5 prosentin nousu ensi vuonna, eli talous ei palautuisi heti ennalleen. Kovin nopea elpyminen ei näyttäisi olevan edessä, sillä sekä kuluttajien varovaisuus ja että koko maailmaa koetteleva talouskriisi eivät näytä vielä vihreää valoa kysynnän nopealle toipumiselle.”
Pitkittyvä hitaan kasvun jakso onkin pääekonomistin mukaan mittava riski. Hänen mukaansa kuluttajien kannalta luottamus liikkumisen ja kuluttamisen turvallisuuteen on avainasemassa talouden elpymisen kannalta.
”Suomessa pelko koronaviruksen tarttumisesta on kansainvälisesti vertaillen (YouGov kysely) pieni, joten kulutuskysyntä voi toipua melko ripeästi. Kaikkia liiketoimintoja ei kuitenkaan voida heti avata ja konkurssien uhka pysyy mittavana esimerkiksi matkailualalla. Samaan aikaan myös kansainvälinen tavarakauppa takkuaa ja viennin näkymät ovat synkät”, Kuoppamäki toteaa.
Alhaisesta inflaatiosta johtuen kotitalouksien ostovoima kasvoi vielä maaliskuussa.
”Palkkasumma kasvoi ja inflaatio painui pakkaselle maaliskuussa, joten ostovoima koheni mukavasti koronakriisin alla. Kriisin alkuvaiheessa suurella joukolla jääkin rahaa säästöön kulutuksen lisäksi hiipuessa, mutta kriisin pitkittyessä myös monien kotitalouksien tilanne heikkenee”, Kuoppamäki kirjoittaa Twitterissä.
Palkkasumma kasvoi ja inflaatio painui pakkaselle maaliskuussa, joten ostovoima koheni mukavasti koronakriisin alla. Kriisin alkuvaiheessa suurella joukolla jääkin rahaa säästöön kulutuksen lisäksi hiipuessa, mutta kriisin pitkittyessä myös monien kotitalouksien tilanne heikkenee https://t.co/6lVMuF3Ptq
— Pasi Kuoppamäki (@Pasi_Kuoppamaki) May 14, 2020
Kuoppamäen mielestä talouden rakenteet pitäisi nyt pelastaa korjaamattomilta vaurioilta. Konkurssiaalto ja massatyöttömyys tuhoaisivat rakenteita ja rapauttaisivat taitoja.
”Hallituksen pitäisi nyt vielä tarkentaa yritystukiohjelmia ja pyrkiä samalla jo katsomaan koronakriisin yli. Suomen talouteen täytyisi saada rakenneuudistuksilla ja hyvin kohdennetulla elvytyksellä uutta puhtia, jotta vältämme toisen menetetyn vuosikymmenen.”
Aiemmin huhtikuun lopussa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki arvioi, että mikäli kriisi pitkittyy kovasti, voivat vaikutukset olla systeemisiä.
”Tässä tapauksessa esimerkiksi kansantalouden pankki- ja vakuutussektori saattaa olla uhattuna. Päättäjien tehtävänä tulee olla sellaisen politiikan toteuttaminen, joka minimoi taloudelliset menetykset terveydellisesti turvallisella tavalla”, Kotamäki totesi.
