Ovatko varallisuuserot Suomessa ongelma? Vastaus riippuu siitä, keneltä kysytään.
Akatemiatutkija Hanna Kuusela ja Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér ottivat Helsingin Sanomien Vieraskynässä kantaa koronakriisin aiheuttamien talousvaikeuksien ratkaisuun.
Kuusela ja Finér esittävät, että verojärjestelmän korjaus raivaisi tietä ulos kriisistä. Heidän mukaan suurituloisimpien pitäisi kantaa koronavirusepidemian aiheuttamaa verotaakkaa maksukykynsä mukaisesti.
Valtiovarainministeriön arvion valtiontalouden alijäämä lisääntyy koronavirusepidemian takia tänä vuonna lähes 14 miljardilla eurolla. Kuuselan ja Finérin mielestä on tärkeää varmistaa, että myös hyväosaisimmat vastaavat maksukykynsä mukaisesti kriisin kustannuksista.
”Suomen verojärjestelmä on nyt varakkaimmille kansalaisille regressiivinen: suurituloisimmat maksavat suhteessa vähemmän veroja kuin heitä alemmat tuloryhmät”, Kuusela ja Finér toteavat.
Kuusela ja Finér muistuttavat, tutkimuksissa on pidetty listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta epäkohtana.
”Se mahdollistaa varakkaimmille ja hyvätuloisimmille osinkotulojen nostamisen jopa 75-prosenttisesti verovapaana.”
Kuuselan ja Finérin mukaan veropohjan tiivistäminen ja pääomatuloverotuksen progression lisääminen auttaisivat jakamaan epidemian kustannuksia oikeudenmukaisesti.
”Verovapaat osingot ja rikkaiden mahdollisuus muuntaa ansiotulojaan pääomatuloiksi ovat poikkeuksellisia etuoikeuksia. Nämä saavutetut edut pitäisi jo poistaa.”
Ajatuspaja Libera ottaa kantaa Kuuselan ja Finérin esitykseen pääomatulojen verotuksen kiristämisestä.
Liberan mukaan Suomen julkisen talouden ongelma ei ole liian vähäinen verotus, vaan liian isot kulut.
”Niiden kattamiseksi Suomen kokonaisveroaste oli vuonna 2019 yksi maailman korkeimpia, 42,1 %. Ja kuten Finér ja Kuusela itsekin toteavat, uusi talouskriisi vetää julkisen talouden entistäkin alijäämäisemmäksi. Tätä epäkohtaa ei voi korjata lisäverotuksella, koska ongelman juurisyy ei ole liian pieni verotus”, Libera toteaa.
Lisäksi Finérin ja Kuuselan esittämä pääomaveroprogression jyrkentäminen heikentäisi Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa.
”Niinpä pääomaverotuksen korotuksen voi olettaa toimivan samoin kuin auto- ja alkoholiverojen kanssa on käynyt: Kokonaisverokertymä laskee, työllisyys heikkenee ja pääomia ohjautuu ulos Suomesta.”
Liberan mukaan pääomaverotuksen kiristäminen jo ennestään heikosti investointipääomia houkuttelevassa Suomessa hidastaisi talouden toipumista. Jos nykyistä rahoituskriisiä yritettäisiin ratkaista veroja nostamalla, tulisi yhä useampi suomalainen riippuvaiseksi alati kasvavista tulonsiirroista – kunnes tulonsiirtoihin ei enää ole varaa.
Varallisuuseroja isompi ongelma on se, että korkean verotuksen takia suurimmalla osalla suomalaisista on heikot mahdollisuudet vaurastua, Libera toteaa.
Julkinen sektori tietenkin maksaa, mutta en usko, että se kuitenkaan on tehotonta ja löysää toimintaa. Toiminta vain maksaa. Meitä on vähän maksajia ja siksi pidän tutkijoiden lähtökohtaa oikeudenmukaisesta verotuksesta oikeana. Kuluja valtio voisi karsia ehkä laajentamalla verotusta ja perunalla joitain viime vuosien veronalennuksia. Ne ovat tuoneet tavallisille verovelvollisille kymppejä, mutta valtiolle miljoonamenetyksiä. Ehkä myös yritystuet olisi syytä muuttaa vastikkeellisiksi, lainoiksi tai suunnatuksi osakeanneiksi. Muuten ne vääristävät kilpailua, samalla lailla, kuin ilmainen työvoima.
Veronkorotukset voisi tietenkin korvata myös suurella yleisellä palkankorotuksella, esim 10-20%. Veroprogressio hoitaisi rahat valtiolle tuloveroina tai alv tuloina. Normaali palkansaaja ei pysty paljoa sumplimaan.
Pienyrittäjä, jonka koko omaisuus on pantattu yrityksen veloista ja lisäksi omavelkaisen takauksen kautta koko tulevaisuus, niin riski yrityksen kaatumisen takia koko elämäntyön menettämisestä on todellinen. Tätä eivät vasemmiston veroasiantuntijat Kuten Finder, koskaan halua tunnustaa. Yrityksen vaurastumisen ei sallita. Siksi pitää olla puolihullu että lähtee yrittäjäksi.
Rehellinen keskustelu on mahdotonta, koska puhutaan vääristelevästi, valheellisesti. Finer mm. aina käyttää käsitettä verovapaat osingot, vaikka niistä yritys on jo maksanut vähintään 20%. Pkt-yrittäjälle on sama onko vero yrityksen tai omistajan tililtä pois. Kun tämä otetaan huomioon niin päästäänkin puhumaan oikeudenmukaisesta yritys/osinko verotuksesta.
Esimerkkinä käytetään aina pienyrittäjiä, joilla menee huonosti. Ei kaikilla mene.
Ei myöskään kaikilla yrityksillä. Tuskin myöskään huonosti menevä jakaa paljonkaan osinkoja.
Korona ei ole vaikuttanut monella alalla ollenkaan., joillakin jopa parantanut tilannetta, kuten sunnuntaina netissä kerrotaan.
Jutussa on paha nimivirhe. Ei Tampereen yliopiston professori Hannu Kuusela ole tuosta mitään lausunut, sen sijaan akatemiatutkija Hanna Kuusela on. Kun esittää kovia väitteitä, niin pitäisi nyt ensin nimet tarkistaa.