Morningstarin Global Investor Experience (GIE) -tutkimuksen tarkoituksena on herättää keskustelua rahastosijoittamisen parhaista käytännöistä sijoittajien näkökulmasta. Nyt julkaistu tutkimuksen kuudes versio on jaettu neljään lukuun, jotka julkaistaan erikseen. Vastikään julkaistu toinen luku käsittelee sääntelyä sekä verotusta.
Pohjoismaat ovat Morningstarin mukaan selkeästi parantaneet toimintatapojaan, ja Ruotsi on parhaan kolmen joukossa. Naapurimaan hyvä sijoitus ei ole yllätys, sillä maassa on Morningstarin mukaan lukuisia säästämiseen ja sijoittamaan pakottavia tai kannustavia ohjelmia. Lisäksi verotus suosii Ruotsissa sijoittajia.
Lue myös: Bitcoin osana sijoitussalkkua
Ruotsin lisäksi parhaan arvosanan saavat Alankomaat ja Britannia. Nämä kolme maata ovat tutkimuksen mukaan kaikkein sijoittajaystävällisimpiä maita rahastojen sääntelyn ja sijoitusverotuksen suhteen.
Ruotsi, Alankomaat ja Britannia tarjoavat vahvat kannusteet tavallisille ihmisille sijoittaa, vaikkakaan yksikään näistä maista ei tarjoa parasta verojärjestelmää tavallisille ihmisille, raportissa todetaan.
Sekä Suomen että Norjan arvosana on keskivertoa korkeampi, mutta Tanska pysyy suurimmassa arvosteluryhmässä arvosanalla keskiverto.
Morningstarin tutkimuksen edellisessä vertailussa kehnosti pärjänneet Australia, Kanada, Uusi Seelanti ja Yhdysvallat ovat edelleen Eurooppaa alempana.
Euroopassa edelliseen GIE-tutkimukseen verrattuna suurin rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn liittyvä edistys on MiFID II -direktiivi, jonka ansiosta eurooppalaiset maat saavat keskitason tai sitä paremman arvosanan.
MiFID on EU:n rahoitusmarkkinoita sääntelevä direktiivi, joka sääntelee sijoituspalvelujen tarjoamista, kuten sijoitusneuvontaa, omaisuudenhoitoa ja arvopaperivälitystä. Direktiivin tavoitteena on kehittää EU:n sisämarkkinoiden toimintaa, yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden säännöksiä, helpottaa sijoituspalveluiden tarjoamista jäsenvaltiosta toiseen, lisätä kilpailua arvopaperimarkkinoilla ja parantaa sijoittajan suojaa.
MiFID I direktiivin ei kuitenkaan katsottu tarjoavan riittävää sijoittajansuojaa. Siksi MiFID II direktiivin yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin pidetty nimenomaan sijoittajansuojan parantamista ja edistämistä sekä läpinäkyvyyden lisäämistä rahoitusvälineillä käytävässä kaupankäynnissä. Suomessa MiFID II direktiivi johti useisiin lakimuutoksiin.