Kotimaiset eläkerahastot eivät pärjänneet 10 vuoden tuotoissa ulkomaalaisille toimijoille.
Vastoin odotuksia vuodesta muodostui poikkeuksellisen tuottoisa eläkerahastoille ympäri maailman, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore tutkimus.
Eläketurvakeskuksen kansainvälisessä sijoitustuottovertailussa on mukana 23 eläkesijoittajaa. ETK:n tuottovertailu kattaa Suomen suurimmat työeläkelaitokset sekä suuria toimijoita Pohjois-Euroopasta ja -Amerikasta sekä Aasiasta.
Sijoittajat lähtivät vuoteen 2019 epävarmoissa tunnelmissa, sillä edellisen vuoden viimeinen neljännes oli heikko. Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota sekä brexit loivat synkkiä pilviä sijoitusmarkkinoiden ylle.
Yllättäen vuodesta muodostui poikkeuksellisen tuottoisa eläkerahastoille ympäri maailman, ETK kertoo. Tuottovertailun mukaan eläkerahastojen kaikki omaisuusluokat tuottivat erinomaisesti.
Erityisen kovaa tuottoa taottiin listatuilla osakkeilla, joiden arvo kääntyi nousuun heti alkuvuodesta.
”Odotukset korkojen noususta vaimenivat vuonna 2019, ja tämä tuki osakekurssien kehitystä. Tänä vuonna taas koronakriisin puhkeaminen aiheutti maaliskuussa jyrkän osakekurssien laskun, mutta siitä on jonkun verran noustu keskuspankkien vahvojen tukitoimien ansiosta. Tästä vuodesta on kuitenkin tulossa vaikea eläkesijoittajille niin meillä kuin muuallakin”, arvioi Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander.
Suurimmat tuotot reaalisesti keräsivät ruotsalainen puskurirahasto AP4 ja Norjan kansainvälinen eläkerahasto, joiden kummankin tuotto ylsi lähes 20 prosenttiin. Norjalaisten korkeaa tuottoa selittävät sijoitusstrategia ja vertailun suurin, 70 prosentin osakepaino.
Kymmenen vuoden ajanjaksolla 2010 – 2019 suurimmat tuotot keräsivät Norjan kansainvälisen eläkerahaston ja ruotsalainen puskurirahasto AP4:n lisäksi Kanadan työeläkerahasto ja Tanskan suurin työeläkerahasto ATP, jotka kaikki saivat 8,7 prosentin reaalituoton.
Suomalaisten eläkesijoittajien vuosituotto kymmenen vuoden ajalta oli keskimäärin 5,0 prosenttia. Kotimaiset puskurirahastot (Keva, VER, KER) saivat keskimäärin hieman korkeammat tuotot kuin vakavaraisuussääntelyn alaiset toimijat kuten työeläkeyhtiöt ja -kassat.
ETK:n mukaan vertailun perusteella ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä sijoitustoiminnan onnistumisesta, sillä lopulliseen tulokseen vaikuttavat muun muassa toimijoiden valuutta-alue ja valuuttakurssi sekä sijoitustoimintaa ohjaava sääntely.
Eläkeyhtiöiden vakavaraisuussääntelyllä määritellään työeläkesijoittamisessa sallittu riskitaso. Seb tarkoituksena on turvata työeläkevarat ja viimekädessä työeläke-etuudet. Lisäksi sääntelyn avulla on mahdollista puuttua tarvittaessa liialliseen riskinottoon työeläkevarojen sijoittamisessa.
Vakavaraisuussääntely koskee vain yksityisalojen työeläkevakuuttajia eli työeläkeyhtiöitä, eläkekassoja ja -säätiöitä.