Työpanososinko on ollut tärkeä yritysten avainhenkilöiden kannustinmuoto. Ensi vuoden alusta sen verotukselliset hyödyt ovat poistumassa.
Ennen vuotta 2010 oli yrityksissä mahdollista muuntaa kokonaan ansiotulona verotettava työtulo kevyemmin verotetuksi pääomatuloksi. Menettely oli suosittu erityisesti erilaisissa asiantuntijoiden yrityksissä, kuten esimerkiksi konsulttitoimistoissa tai lääkäripalveluissa.
Vuonna 2010 lainsäätäjä kuitenkin tilkitsi aukon säätämällä lain niin sanotuista työpanososingoista.
Vuoden 2010 lakimuutoksen jälkeen yritys voi jakaa kahdenlaisia osinkoja: tavallisia osakemäärään perustuvia osinkoja sekä osakkaan työpanokseen perustuvia osinkoja. Tavallisten ja työpanososinkojen ero on siinä, että tavallinen osinko syntyy omistuksesta, työpanososinko nimensä mukaisesti työpanoksesta.
Lainsäätäjä loi työpanososinko-käsitteen, jotta ansiotuloverotusta ei kierrettäisi maksamalla palkkaa osinkoina. Tavoitteena on verottaa osinko kokonaan ansiotulona tilanteissa, joissa osingon jakoperusteena on osingonsaajan työpanos. Normaalin pääomatuloverotuksen piirissä ovat edelleen ne osingot, jotka perustuvat työntekijän osakeomistukseen.
Työpanososinko on ollut hyödyllinen kannustinkeino
Vielä näihin päiviin asti työpanososingoissa on yhä ollut yksi veroetu: niiden avulla yrittäjä on voinut välttää palkan sivukuluista syntyvät kustannukset. Niistä ei tietyissä tilanteissa ole maksettava palkan sivukuluja.
Siksi työpanososinko on ollut yhä suosittu palkitsemisen muoto asiantuntijayrityksissä. Työpanososingon edut tiivistää KPMG Oy Ab:n tuloverotuksen asiantuntija Pauli Liiri.
”Työpanososinko on saajalleen verotuksessa ansiotuloa, mutta se maksetaan yhtiön omasta pääomasta voitonjakona, mikä parantaa yhtiön käyttökatetta, ja se on yhtiölle verotuksessa vähennyskelpoinen kulu”, Liiri toteaa Hämeen kauppakamarin verkkolehdessä.
Työpanososingosta ei makseta muita palkan sivukuluja kuin sosiaaliturvamaksu, ja se on tämän vuoksi normaalin palkan päälle maksettavana palkitsemisen keinona ollut normaalia bonuspalkkiota edullisempi palkitsemisen muoto, Liiri toteaa.
”Se euromäärä, minkä suorituksen maksaja on säästänyt sivukuluissa, on voitu kokonaisuudessaan maksaa suoraan työpanososakkeen haltijalle sivukuluttomana palkitsemisena. Säästö on jopa noin 30 prosenttia verrattuna tavanomaiseen palkan maksuun.”
Työpanososinkojen edut poistuvat vuonna 2021
Ensi vuonna tämäkin työpanososingon veroetu on nyt poistumassa.
Tuoreesta hallituksen esityksen luonnoksesta nimittäin seuraisi, että työpanosinko tulisi vuodesta 2021 lähtien työeläkemaksun ja sairausvakuutusmaksun piiriin. Uudistuksessa pyritään siihen, että sivukulut maksetaan kaikista suoraan työstä vastikkeena maksetuista suorituksista.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työpanososinko ei olisi enää ensi vuonna normaalia palkkaa tai palkan tavoin verotettua tulospalkkiota houkuttelevampi palkitsemisen tapa.
Liirin mukaan uudistus heikentää yritysten avainhenkilöiden taloudellisia kannustamismahdollisuuksia.
”Siitä huolimatta, että työpanososakejärjestelmän kautta on tehty lukuisiin perhe- ja kasvuyrityksiin uusia osakkaita sitouttamisen ja taloudellisen kannustamisen näkökulmasta, ollaan nyt lainsäädännön muuttamisen vuoksi sulkemassa yksi järkevä mahdollisuus sitouttaa ja taloudellisesti kannustaa avainhenkilöitä mukaan yritysten liiketoimintaan osakeomistuksen muodossa.”
Liirin mukaan täysin toimiva ja järkevä yrityksen liiketoiminnan kasvun ja menestymisen kannalta olennainen sitouttamisen muoto menettää taloudellisen kannattavuutensa sivukuluttomuuden poiston myötä.
