Tämä artikkeli kertoo, mikä saa sijoittajan maksamaan osakkeesta todella korkeaa hintaa.
Osakkeiden arvostusmittareista p/e-kerroin on kaikkein tunnetuin ja yleisimmin käytetty mittari. P/e-kerroin antaa nopeasti yksinkertaisen selityksen osakkeen arvosta – osakkeen hinta suhteutetaan joko toteutuneeseen tai ennustettuun tulokseen.
Siinä missä Nordean p/e-luku on 15,8 on Netflixin lukema 92,7. Tässä mielessä Netflixin osakkeen hinta on moninkertainen moniin perinteisiin laatuosakkeisiin verrattuna. Eikä Netflix ole edes pahimmasta päästä. Trade Deskin osakkeen p/e on 155 ja Alteryxin huimat 1907.
Mikä ihme sitten saa sijoittajat maksamaan digitaalisesta kasvuyrityksestä moninkertaista hintaa, kun tarjolla olisi edullisempiakin osakkeita? Tässä 7 selitystä.
1. Koska se kertoo osaavasta johdosta
Mieleen saattaa tulla ajatus, että varmaan tulokseen pyrkivä yrityksen johto on voimakkaaseen tappioon tähtäävää strategiaa parempi. Näin ei ole.
Digitaalisessa tuotteissa skaalautuvuus on suuri ja jos alla on vielä ”voittaja vie kaiken rakennetta” tuovaa verkostoa on ”kaikki resurssit kasvuun”-strategian noudattaminen sijoittajan kannalta varsin toivottava päämäärä.
Skaalautuva rakenne ja panostus kasvuun johtaa siihen, että lyhyen aikavälin tulos on heikko ja sitä kautta tulokseen perustuva arvostuskerroin alhainen.
Rakenteen ymmärtävä sijoittaja laittaa ennemmin rahansa kiinni yritykseen, jonka johto uskaltaa ottaa riskiä.
Digitaalinen kasvuyritys, joka käyttää listautumisantinsa rahat kasvuun ja ottaa vielä velkaa päälle kasvaakseen lisää, voi olla parempi löytö verrattuna yritykseen, joka heti listautumisensa jälkeen pyrkii voitolliseen tulokseen.
2. Koska korkea arvostuskerroin ei välttämättä tarkoita kuplaa, hypeä tai romahdusta
Kuplilla on yksi yhteinen nimittäjä ja se on korkea arvostustaso. Jos on kupla, sitä edelsi korkea arvostustaso.
Moni kääntää tämän ympäri ja päättelee, että korkea arvostustaso vääjäämättä johtaa romahdukseen.
Korkea arvostus ei kuitenkaan aina räjähdä rysähtäen ja kerralla. Harwardin tutkijat Robin Greenwood, Andrei Shleifer ja Yang You kävivät läpi amerikkalaista pörssidataa vuosien 1928 – 2012 väliltä ja havaitsivat, etteivät osakemarkkinat läheskään aina romahda voimakkaan nousun jälkeen.
Korkea arvostus voi siis purkautua myös kaikessa hiljaisuudessa maltillisina korjausliikkeinä ja realisoituneen liiketoiminnan kasvun kautta.
Ihmiset kuitenkaan harvemmin perustelevat päätöksiään tutkijoiden statistiikoilla. Sen sijaan omaa kokemusta painotetaan liiankin voimakkaasti. On paljon sijoittajia, jotka ovat omakohtaisesti kokeneet miten korkeaan hintaan ostettu osake voi romahduksen sijaan tuoda kovia tuottoja.
Otetaan esimerkkinä on sijoittaja, joka osti Amazonin osaketta viisi vuotta sitten. P/e-luku oli reippaasti yli 700 ja monet varoittivat siitä, miten kallis osake on. Viidessä vuodessa osake on noussut yli 500 prosenttia, samalla kun p/e-luku on laskenut.
3. Koska keskuspankkia vastaan ei kannata tapella
Markkinoita on vaikea ajoittaa. Yksi keskeinen syy ajoittamisen vaikeuteen on talouden elvytys. Jo ennen koronaa nähtiin keskuspankkien harjoittaman rahapoliittisen elvytyksen vaikutus osakemarkkinoihin.
Huono uutinen taloudesta voitiin tulkita positiivisena uutisena. Huono signaali reaalitaloudesta lisää tarvetta jatkaa elvyttävää rahapolitiikkaa, joka puolestaan osittain valuu osakkeiden hintoihin. Näin huonosta talousuutisesta tulee hyvä syy ostaa osakkeita.
Korona on ollut globaalille taloudelle massiivinen isku. Siksi osakkeiden kuuluisi laskea ja paljon. Mutta toisaalta niin valtiot kuin keskuspankitkin ovat elvyttäneet erittäin voimakkaalla kädellä. Sijoittajan kannalta huonojen uutisten lisäksi on siis tarjolla hyviä uutisia.
4. Koska pitkässä juoksussa kasvu selittää suurimman osan tuotoista
Kuten alla olevasta twiitistä näkee niin lyhyellä aikavälillä spekulaation merkitys on suuri. On innostusta, hypeä ja liian korkeita osakkeiden hintoja. Tästä syystä lyhyellä aikavälillä toimivat sijoittajat kokevat usein kasvuosakkeiden kurssinousun olevan irrationaalista.
Kasvusijoittajat kuitenkin ymmärtävät, että pitkässä juoksussa osakkeiden hinnat ovat kiinni yrityksen liiketoiminnassa aivan eri tavalla. Riskinä ei pitkässä juoksussa ole niinkään spekulaatio vaan se, että yrityksen kasvu tyrehtyy.
5. Koska kasvusijoittaja tietää, että ajoittaminen on vaikeaa
Useammankin kasvusijoittajan mielestä viimeisten kuukausien aikana nähty kasvuosakkeiden kurssinousu ei voi jatkua yhtä voimakkaana loputtomiin.
Jossain vaiheessa nähdään jonkinlainen korjausliike, tai ainakin hitaampaa kurssinousua. Siitä huolimatta valinta voi olla pitää osakkeet salkussa. Syy on se, ettei kukaan voi tietää koska korjausliike tulee.
Ajoittamisen vaikeudesta johtuen myytyä osaketta ei välttämättä saakaan ostettua takaisin alhaisempaan hintaan. Miksi siis riskeerata pitkän ajan tuotot?
6. Koska voittaja vie kaiken
Kasvusijoittaja ymmärtää, että eri yritysten harjoittamassa liiketoiminnassa voi olla massiivisia eroja. Yksi syy tähän on digitaalisen tuotteen lähes ilmainen monistettavuus ja toinen verkostorakenne.
Moni on myös nähnyt graafeja siitä, mitä S&P500 indeksin tuotto olisi ilman siihen kuuluvia digitaalisia kasvuyrityksiä. FANG-osakkeet ovat pitäneet koko indeksiä pinnalla ja historia on osoittanut, että hintaa aiemmin pelänneet sijoittajat ovat jääneet paljosta paitsi.
7. Koska sijoitussuunnitelmaa kannattaa noudattaa
Sijoitussuunnitelma on aivan keskeinen väline pitkän aikavälin korkoa-korolle efektiin kiinni pääsemiseksi. Syy on se, että sijoitussuunitelman avulla pitkän ajan osakepainon saa pidettyä optimaalisella tasolla. Ja juuri osakepaino, ei osakevalinta, on se millä on tuottojen kannalta suurin merkitys.
Sijoitussuunnitelmasta muodostuu kuitenkin nopeasti arvoton, ellei sitä noudata.
Esimerkiksi Philip A Fisherin oppeihin uskovalla kasvusijoittajalla saattaa lukea suunnitelmassaan, että hyvin johdettua ja kasvavaa yritystä pidetään salkussa niin pitkään kun yrityksellä menee hyvin.
Tavoitteessaan pitää kiinni suunnitelmallisuudestaan, sijoittaja voi päätyä pitämään osaketta salkussaan siitäkin huolimatta, että olisi itsekin sitä mieltä, että osakkeella käydään kauppaa liian korkeaan hintaan.
