Vakuudettomien luottojen korko ei voi jatkossa ylittää 10 prosenttia.
Eduskunta hyväksyi eilen hallituksen esityksen, jolla vakuudettomien luottojen korkokatto alennettiin kymmeneen prosenttiin ja aggressiivinen markkinointi kielletään. Asetus on voimassa määräaikaisesti vuoden loppuun.
Kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Riitta Mäkinen (sd.) iloitsee ja huokaa helpotuksesta.
”Tämän tärkeän asian kanssa on tehty paljon työtä, sillä oppositio vastusti lakia viimeiseen saakka. Koronakriisin aikana kotitalouksien rahantarve ymmärrettävästi kasvaa, mutta on täysin moraalitonta antaa kohtuuttoman korkealla korolla vakuudettomia luottoja tarjoavien yritysten käyttää tätä tilannetta hyväkseen, Mäkinen toteaa.
Asiantuntijat ovat vahvistaneet, että suoramarkkinointi on koronakriisin jälkeen lisääntynyt merkittävästi ja lainaa tarjotaan nimenomaan kriisin aiheutuvien tulonmenetysten, lomautusten ja maksuvaikeuksien ratkaisuun. Samalla tiedetään, että pikavipit syventävät ja pitkittävät entisestään pahoin velkaantuneiden ihmisten ongelmia.
”On selvää, että pulassa olevilla ihmisillä on ensi sijassa muita kestäviä keinoja ja palveluja tilanteensa ratkaisemiseksi. Siksi sosiaalinen luototus tulee valtakunnallistaa, talous- ja velkaneuvontaa lisätä ja turvata palveluille riittävät resurssit”, Mäkinen vaatii.
Kotitalouksien ylivelkaantuminen on vakava ongelma, johon hallitus on sitoutunut tarttumaan. Mäkinen korostaa juurisyihin puuttumista. Tämän ohella monet yksinkertaiset lainsäädännön tarkistukset tuovat tilanteeseen helpotusta.
”Millään yksittäisellä lakiesityksellä ei valtavaa ongelmaa ratkaista, mutta pikavippien suitsemisella saadaan akuuttiin tilanteeseen kuitenkin tilapäistä helpotusta. Pidän tärkeänä, että maksuhäiriömerkinnät poistetaan rekisteristä suorituksen jälkeen huomattavasti nykyistä nopeammin. On täysin kohtuutonta, että ihmisiä rankaistaan pitkään ongelmista, jotka on asianmukaisesti hoidettu kuntoon”, Mäkinen lopettaa.
Kaikki eivät kuitenkaan pidä korkokattoa ongelmattomana ratkaisuna velkaantumisen taltuttamisessa.
Taloustieteen professori Ari Hyytisen esitys talousvaliokunnalle sisältää useita korkokattoon liittyviä ongelmia.
Hyytisen mukaan korkokatto vähentää luottojen tarjontaa muutoinkin hankalassa asemassa oleville pienituloisille kuluttajille. Korkokatto ei hänen mukaansa myöskään poista kuluttajien tilapäisiä ja akuutteja
rahoitustarpeita.
Tällöin on riskinä, että osa kuluttajista siirtyy käyttämään esimerkiksi itselleen liian suuria lainoja, joiden korko korkokattoa alhaisempi. Osa kuluttajista saattaa päätyä käyttämään muita kenties vielä kalliimpia tapoja rahoittaa kulutusta. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi laskujen maksamatta jättämiset, tilien ylitykset, panttilainaamolainat tai kääntymään ei-muodolliseen lainanottoon sukulaisilta tai verkostolta.
Korkokaton laskeminen ei siten Hyytisen mukaan vähennä millään tavoin niitä kuluttajien tilapäisiä ja akuutteja rahoitustarpeita, jotka koronakriisistä aiheutuvat.