Makrotalous

Miksi rahan määrän lisäys ei johda inflaatioon?

Rahan tarjonta on noussut rajusti USA:ssa koronakriisin aikana.

Rahan tarjonnan lisäys johtaa perinteisen käsityksen mukaan kiihtyvään inflaatioon. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

Kuuluisa taloustieteilijä Milton Friedman totesi kuuluissa lauseessaan vuonna 1963, että ”inflaatio on aina ja kaikkialla rahataloudellinen ilmiö.”

Friedman puki sanoiksi rahan kvantiteettiteorian mukaisen käsityksen, jonka mukaan rahan tarjonnan kasvaessa samaa vauhtia kuin reaalitalous myös hintataso on vakaa. Vain jos rahan tarjonta kasvaa keskimäärin nopeammin kuin talous, hinnat alkavat nousta ja inflaatio kiihtyy rahan arvon heikentyessä.

Koska keskuspankki voi vaikuttaa taloudessa kiertävän rahan määrään, määrittää sen rahapolitiikka myös talouden hintatason ja inflaation.

Friedmanin käsitys rahan määrästä ja inflaatiosta ei näytä kuitenkaan toimivan, kun katsotaan viime vuosikymmenten inflaatiokehitystä ja rahan määrää.

Finanssikriisin jälkeen maailman suurimmat keskuspankit ovat pumpanneet talouksiin massiivisen määrän likviditeettiä pyrkiessään estämään talouskehitykselle haitallista deflaatiota ja ylläpitääkseen maltillista inflaatiota.

Mitään merkkejä voimistuvasta inflaatiosta ei ole kuitenkaan ollut. Tämä on ollut tilanne niin USA:ssa, Euroopassa kuin Japanissakin.

Myös Suomi on samassa veneessä. Huhtikuussa inflaatio oli -0,3 prosenttia. Inflaation nousun aiheutti muun muassa pitkien junamatkojen ja ulkomaan lentoliikenteen hintojen nousu.

Taaleri Varainhoidon johtaja Samu Lang muistuttaa markkinakatsauksessaan, että liikkeellä olevan rahan määrä suhteessa nimelliseen kansantuotteeseen on länsimaissa jatkuvasti noussut, ja koronakriisin aikana trendi on vain vahvistunut. Kuluttajahintaindeksien muutokset kuitenkin kertovat, että inflaation pitkän aikavälin trendi on ollut laskeva.

Langin mukaan monetaristinen talousteoria on siis ollut täysin väärässä 1990-luvun lopusta alkaen. Rahan määrän kasvusta ei ole seurannut kuluttajahintojen nousua, päinvastoin.

Yksi selitys liittyy rahan kiertonopeuteen.

Sillä tarkoitetaan tarkoitetaan taloudessa sitä nopeutta, millä raha siirtyy taloudenpitäjältä toiselle. Rahan kiertonopeus kertoo, kuinka monta kertaa rahavarannon kukin rahayksikkö on vuoden aikana käytetty. Se lasketaan jakamalla kansantaloudessa tiettynä ajanjaksona maksettujen maksujen kokonaissumma rahan määrällä.

“Rahan kiertonopeus kansantaloudessa on laskenut trendinomaisesti 1990-luvun lopusta alkaen ja sitä on seurannut myös inflaatiovauhdin lasku”, Lang selittää. 

Langin mukaan rahan kiertonpeuden lasku johtuu useista syistä.

“Useat taloussyklien yli ulottuvat rakenteelliset tekijät selittävät tätä kehitystä. Työn tuottavuuden nopea nousu 1990-luvulla, globalisaation kiihtyminen 2000-luvulla ja finanssikriisin jälkeinen likviditeettiloukku länsimaissa ovat kaikki osaltaan alentaneet rahan kiertonopeutta kansantaloudessa ja alentaneet inflaatiopaineita.”

Koronakriisin aikana myös kapasiteetin käyttöaste teollisuudessa on laskenut selvästi, Lang muistuttaa.

“Lisäksi pk-yritysten hinnoitteluvoima on tällä hetkellä hyvin heikko, eikä myyntihintojen nostoja ole näköpiirissä. Säästämisaste on myös noussut kun esimerkiksi Yhdysvalloissa käytettävissä olevat tulot ovat nousseet valtion tulonsiirtojen seurauksena ja samanaikaisesti kulutuskysyntä on laskenut.” 

Langin mukaan sekä pidemmät maailmantalouden rakennemuutokseen liittyvät “sekulaariset trendit” että lyhyemmän aikavälin sykliset tekijät hillitsevät edelleen inflaatiota ja markkinakorkojen nousua.

Keskuspankkirahoitusta vastustetaan yleensä, koska sen odotetaan johtavan väistämättä hyperinflaatioon., väittää tutkija Lauri Holappa väitöskirjassaan. Holapan väitöstutkimuksen mukaan tämä näkemys nojaa kuitenkin useisiin kyseenalaisiin talousteoreettisiin oletuksiin.

“Näiden oletusten mukaan talouden tuotantokuilu sulkeutuu väistämättä pitkällä aikavälillä eikä kokonaistuotannon tai työllisyyden tasoa ole mahdollista pitkässä juoksussa parantaa lisäämällä kokonaiskysyntää”, Holappa kertoo.

Väitöskirjatutkijan mukaan tällaiset oletukset pohjautuvat kuitenkin mekanismeihin, jotka eivät sovellu nykyaikaisen rahatalouden analysoimiseen.

“Myöskään empiirinen näyttö ei tue väitettä, jonka mukaan valtioiden keskuspankkirahoitus väistämättä tai lähes väistämättä johtaisi hyperinflaatioon tai muuhun taloudelliseen katastrofiin”, Holappa muistuttaa.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Avatar

    Torsti Nisula

    17.6.2020 at 09:31

    Hintataso olisi voinut vaikka puolittua viimeisen kymmenen vuoden aikana kaikkien massiivisten logistisen ja tuotannollisten parannusten takia. Sitä vain ei voi mitata eikä todistaa. Mitenkään. Viimeisten 50 vuoden tietokonevoima kehitys tulee tapahtumaan uudelleen seuraavan 18 kuukauden aikana. Ja sitten se kaksinkertaistuu uudelleen. Mikähän mahtaa olla taso oikeaan tuottavuuteen ja hintatasoon? Kyllä se Bitcoin vielä opettaa tiheintäkin valtion ekonomistia.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös