Makrotalous

Ekonomisti: EU:n elpymisrahasto vie kohti tulonsiirtounionia ja liittovaltiota

Tiistaina päätetyssä EU:n elpymispaketissa on kyse jostain ihan muusta kuin koronakriisin elvytyksestä, väittää itsenäinen ekonomisti Tuomas Malinen.

Brysselissä kokoontunut ylimääräinen Eurooppa-neuvosto pääsi tiistaina 21.7. sopuun EU:n elpymispaketista. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin. Ratkaisulla on tarkoitus vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista. EU:n elpymispaketti sisältää monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021-2027 sekä elpymisvälineen.

Seitsenvuotisen rahoituskehyksen kokonaistasoksi sovittiin 1 074 miljardia euroa. Kertaluontoisen elpymisvälineen koko on 750 miljardia euroa. Tästä 360 miljardia on lainaa ja 390 miljardia avustusmuotoista tukea. Elpymisväline on voimassa vuoteen 2023 asti.

Mitä EU:n päätös elpymispaketista sitten tarkoittaa Suomen kannalta?

Suomen maksuosuus EU:n elpymisrahastoon on 6,6 miljardia euroa, ja Suomi voi vastaanottaa hätärahoitusta 3,2 miljardia euroa vuoteen 2023 mennessä. Suomen kokonaisvastuu elpymisvälineestä on yhteensä 13 miljardia euroa. Tästä osa on takausvastuita.

Jatkossa Suomen nettomaksuosuus Euroopan Unionille 5,9 miljardia euroa vuosina 2021–2027, kun aikaisemmalla seitsenvuotisella budjettikaudella Suomen maksupotti nettona on ollut 5,3 miljardia euroa. Jatkossa Suomen maksut siis nousevat 600 miljoonalla eurolla seitsemän vuoden aikana.

Onko EU nyt astunut liittovaltion tielle?

Taloudellisiin elvytyksiin kriittisistä kannanotoista tunnetuksi tullut GnS Economics -yhtiön itsenäinen ekonomisti ja taloustieteen dosentti Tuomas Malinen teilaa elpymispaketin jyrkin sanoin Uuden Suomen blogissaan.

”Euroopan unionissa on valmistunut suuri puhallus. EU-johtajat ovat sopineet niin kutsutusta elpymisvälineestä, vaikka sillä on hyvin vähän tekemistä taloudellisen elpymisen kanssa”, Malinen toteaa. Hänen mukaansa käytännössä rahastoa voisi kutsua ”elpymisen vastaiseksi välineeksi”.

Malisen mielestä elpymisrahasto ei pelasta Suomen vientiä ja taloutta, koska koronakriisi on globaali ja rahaston koko liian pieni.

Se ei kuitenkaan ole nyt sovitun elpymisrahaston suurin ongelma.

Malisen mielestä elpymisrahastossa ei ole mistään väliaikaisesta rahoitusvälineestä, vaan kyseessä on käytännössä pysyvä mekanismi, jota varmasti käytettäisiin myös jatkossa. Malinen viittaa Eurooppaoikeuden professorin ja perustuslakivaliokunnan asiantuntijan, Päivi Leino-Sandbergin arvioon, jonka mukaan rahoitusmallia tullaan varmasti soveltamaan uudelleen, kun on kerran linjattu, että perussopimukset eivät estä EU:n toiminnan rahoittamista velaksi.

Elpymisrahasto on siis askel kohti EU:n tulonsiirtounionia ja edelleen liittovaltiota, Malinen päättelee. Suomen äänestäjät eivät ole tähän kehitykseen antaneet hyväksyntäänsä.

”Se on EU:n perussopimuksen, SEUT:n, artiklan 125 selkeä rikkomus. Samalla EU:n lainanotto ja tulonsiirtojen jakaminen budjetin kautta rikkoo SEUT:n artiklaa 310. Emmekä me koskaan ole äänestäneet tulonsiirtounioniin tai liittovaltioon liittymisestä.”

Samalla hallitus rikkoo Malisen mukaan omaa hallitusohjelmaansa, jossa linjattiin, että ”kullakin jäsenmaalla on ensisijainen vastuu omasta taloudestaan”. Sovittujen tulonsiirtojen myötä talousvastuuta siirtyy EU:lle ja sitä kautta muille jäsenmaille.

Malinen vaatiikin, että Suomessa tulisi nopealla aikataululla järjestettävä kansanäänestys EU:n ”elpymisvälineestä”.

Yhteinen finanssipolitiikka edellyttää selkeitä vastuusuhteita

Myös työelämäprosessori ja ekonomisti Vesa Vihriälä on sitä mieltä, että elpymisrahasto merkitsee askelta kohti fiskaaliunionia.

”EU:n taloudellisessa mielessä merkityksellisen velkaantumismahdollisuuden avaus on askel kohti fiskaaliunionia, jossa EU-tasolla voidaan päättää finanssipolitiikasta. Velkaantumismahdollisuus esitetään kertaluonteisena poikkeuksena, esimerkiksi liittokansleri Merkelin sanoin ”ainutkertaisena vastauksena ainutkertaiseen tilanteeseen”. On kuitenkin vaikea uskoa tällaisen ”poikkeuksen” jäämiseen ainutkertaiseksi”, Vihriälä toteaa blogissaan.

Kun unionin velanoton esteenä pidetystä perussopimuskirjauksesta uuden tulkinnan seurauksena poiketaan, on Vihriälän mukaan erittäin todennäköistä, että velkaantumismahdollisuutta tullaan hyödyntämään jatkossakin ja että tämä tulee muuttamaan EU:n talouspolitiikan työnjakoa.

Vihriälän mielestä mahdollisuus finanssipolitiikkaan EU-tasolla ei välttämättä ole kuitenkaan huono asia.

”Itse asiassa monet ekonomistit katsovat, että euroalueen yhteinen rahapolitiikka tarvitsisi tuekseen yhteistä finanssipolitiikkaa, joka pystyy tulonsiirtoihin jäsenmaiden välillä.”

Yhteisen finanssipolitiikan vastuullinen toteuttaminen edellyttäisi Vihriälän mukaan kuitenkin selkeitä vastuusuhteita ja niiden mukaista vahvaa, liittovaltiomaista päätöksentekorakennetta. Ilman sitä EU ajautuu helposti kestämättömiin velkatasoihin: yhteistä velkaa on helppo ottaa, kun vastuu siitä on epämääräinen, ja nyt korkean velkatason maille kanavoitava tuki pikemminkin kannustaa näitä maita omaan lisävelkaantumiseen kuin hillitsee sitä.

”Tähänkään saakka jäsenmaiden velkaantumista yli yhdessä sovittujen rajojen ei ole kyetty estämään sen paremmin sääntelyllä (vakaus- ja kasvusopimuksella) kuin no-bailout-klausuulillakaan. Edelliseen ei tule mitään muutosta ja jälkimmäisen uskottavuus heikkenee samalla kun luodaan EU-tasolle velkaantumiskanava, josta jäsenmaat viime kädessä kantavat vastuun.  Jäsenmaiden ja koko unionin haavoittuvuus uusille sokeille lisääntyy”, Vihriälä varoittaa.

Yllä olevalla videolla on pääministeri Sanna Marinin tiedostustilaisuus, jonka hän järjesti pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Eurooppa-neuvoston neuvottelutuloksesta.

2 kommenttia

2 kommenttia

  1. Jari Kejonen

    25.7.2020 at 18:15

    Todella huonon sopimuksen Sanna Marin teki

  2. Kaipolalainen

    31.12.2020 at 00:07

    Santtu ei oo kauheen paljon kiinnostunut suomalaisista ja suomesta.Paitsi verotuksen muodossa

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös