Metsosta osittaisjakautumisella jäävästä osasta muodostettiin Neles, joka keskittyy virtauksensäätöön. Kaupankäynti Neleksen osakkeilla Helsingin pörssilistalla alkoi heinäkuun alussa.
Yhtiön osake pomppasi rajusti ylöspäin maanantaina, kun selvisi, että ruotsalainen Alfa Naval haluaa ostaa Nelesin. Ruotsalaisyhtiö on tehnyt julkisen käteisostotarjouksen kaikista Neleksen liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista, jotka eivät ole Neleksen tai minkään sen tytäryhtiön hallussa.
Ruotsalaisyhtiön ostostarjous on tuli harmittavaan aikaan valtion sijoitusyhtiö Solidiumin kannalta.
Solidium nimittäin kertoi heinäkuun 1. päivänä saaneensa päätökseen koko 14,9 prosentin omistuksensa eli noin 22,4 miljoonaan Neleksen osakkeen myynnin Valmetille. Kauppahinta oli 8,0 euroa osakkeelta, joka vastaa 179 miljoonan euron kokonaiskauppahintaa.
Solidium siis myi Neleksen osakkeet 8,0 eurolla kuun alussa, kun vajaan kahden viikon päästä Neleksestä tehtiin ostotarjous 11,5 euron hinnalla.
Ruotsissa Dagens Industri revitteli kauppa-aikeista räväkän otsikon: ”Finlands industri är vår”, eli ”Suomen teollisuus on meidän”.
Marimekon hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotila jakoi Facebookissa ruotsalaislehden kansikuvan ja otti samalla kantaa suomalaisyhtiöiden omistajuuteen.
Jollemme tue suomalaista omistajuutta, menetämme yrityksiä ja työpaikkoja. Mitä enemmän suomalaiset instituutiot ja…
Julkaissut Mika Ihamuotila Tiistaina 14. heinäkuuta 2020
”Jollemme tue suomalaista omistajuutta, menetämme yrityksiä ja työpaikkoja”, Ihamuotila kirjoittaa. Arvatenkin hän tällä viittaa nimenomaan Nelesin tilanteeseen.
Ihamuotilan muistuttaa, että mitä enemmän suomalaiset instituutiot ja kotitaloudet omistavat yrityksiämme, sitä arvokkaampia ja vaikeammin ostettavia ne ovat. Samalla suomalaiset myös vaurastuvat.
Marimekon hallituksen puheenjohtaja on selvästi harmissaan suomalaisesta asennoitumisesta omistajuuteen.
”Ideologia ei yksinkertaisesti saa olla tämän este. Emme enää elä taistolaisella 1970-luvulla.”
Ihamuotilan mielestä tästä ideologisesta kynnyksestä tuore esimerkki on nykyinen poliittinen erittäin penseä suhtautuminen osakesäästötiliin. Se on vastuullinen väline kannustaa tavallisia ihmisiä säästämään osakkeisiin – nollakorkoisten talletusten tai vaikkapa Veikkauksen pelien sijaan, Ihamuotila toteaa.
”Näin turvattaisiin suomalaisten säästöjen inflaatiosuoja tilanteessa, jossa nuoremmille sukupolville ei ehkä ole odotettavissa merkittävää eläketurvaa. Samalla tuettaisiin suomalaisten yritysten omistusta ja arvoa.”
Ihamuotila kertoo, ettei hän ole nähnyt yhtäkään osakesäästötilin puolestapuhujaa nykyhallituksen piiristä.
”Lottomainosten sijasta en ole nähnyt hiljattain yhtäkään osakesäästötilin mainosta tai materialia.”
Tässä ”tabussa” ihmisten osakeomistamiseen suhtaudutaan Suomessa yhä kielteisesti vastoin kuin esimerkiksi Ruotsissa, Ihamuotila väittää.
”Dagens Industrin etusivu (”Suomen teollisuus on meidän”) muistuttaa jälleen juuri siitä. Harmi, ettei sitä näe jokainen suomalainen. Annetaan suomalaisten vihdoin säästää ja jopa vähän vaurastua järkevästi, ja tuetaan samalla yrityksiämme ja työllisyyttämme”, Ihamuotila toteaa.
Työsarkaa osakesäästämiseen liittyvissä asenteissa todellakin vielä on. Siitä kertoo sekin, että suomalaiset uskovat lottoamiseen vaurastumiskeinona enemmän kuin sijoittamiseen.
Danske Bank nimittäin kysyi vastikään suomalaisilta, mikä heidän suhteensa sijoittamiseen ja vaurastumiseen on. Pankki kysyi esimerkiksi, mitkä keinot koetaan sellaisiksi, joiden perusteella olisi mahdollista vaurastua. Vastaajien tuli valita kolme todennäköisintä keinoa.
Todennäköisimpänä vaurastumisen keinona suomalaiset näkevät lottoamisen, sillä peräti 41 vastaajista oli valinnut sen. Myös säännöllinen säästäminen nähtiin todennäköisenä vaurastumiskeinoja, sillä sen oli valinnut 38 prosenttia vastaajista.
Sijoittamista ei nähdä vaurastumiskeinona.
Vain 15 prosenttia mainitsi vaurastumiskeinoksi kuukausittaisen alle 500 euron sijoittamisen rahastoihin tai osakkeisiin. Aktiivisen osakkeiden tai muiden arvopapereiden kaupankäynnin voimaan uskoo vain yhdeksän prosenttia vastanneista.
