Makrotalous

Kuinka pitkälle Euroopan keskuspankki voi elvytyksessään mennä?

EKP elvyttää eurotalouksia massiivisilla arvopaperien osto-ohjelmilla. Missä tulevat rajat vastaan?

Euroopan keskuspankki EKP on Euroopan unionin toimielin, jonka vastuulla on euroalueen valtioiden rahapolitiikka. Euroalue koostuu 19 valtiosta. Euroopan keskuspankki hallinnoi yhdessä muiden eurojärjestelmään kuuluvien euroalueen jäsenvaltioiden keskuspankkien kanssa euroalueen rahapolitiikkaa.

Euroopan keskuspankkijärjestelmän ensisijaisena tavoitteena on hintavakauden ylläpitäminen. Kuitenkin se voi osallistua myös Euroopan unionin muiden tavoitteiden saavuttamiseen, kunhan hintavakaustavoite ei vaarannu siitä.

Euroopan keskuspankkijärjestelmälle toissijaisiin tehtäviin kuuluu esimerkiksi pyrkimys kestävään kehitykseen ja täystyöllisyyteen.

EKP päätti kesäkuun alussa pitämässään korkokokouksessaan, että se kasvattaa arvopaperien osto-ohjelmaansa 600 miljardilla eurolla. Keskuspankki oli päättänyt maaliskuussa 750 miljardin euron hätäohjelmasta. Nyt siis kokonaispotti nousi 1350 miljardiin euroon.

Osto-ohjelman tarkoituksena on vaimentaa koronakriisin aiheuttaman ulkoisen shokin aiheuttamia riskejä euromaille.

Samalla EKP kertoi myös jatkuvansa osto-ohjelmaa ensi vuoden kesäkuun loppuun, kun aiemmin niiden oli määrä kestää tämän vuoden loppuun.

EKP on aggressiivisen elvyttävällä rahapolitiikallaan auttanut euroaluetta pysymään kasassa ja estänyt yksittäisten maiden talouksien romahduksen.

Keskuspankin toiminta on koronakriisin aikana joutunut myös vastatuuleen.

Saksan perustuslakituomioistuin vaatii toukokuussa yllättäen Euroopan keskuspankilta täsmällisiä perusteluja, miksi eurojärjestelmä alkoi keväällä 2015 ostaa eurovaltioiden joukkolainoja. Perustuslakituomioistuimen mukaan eurojärjestelmän valtioiden joukkolainojen osto-ohjelma ylittää EKP:n toimivallan ja lisäksi rikkoo kieltoa rahoittaa suoraan valtioita.

Saksan oikeusistuimilla ei kuitenkaan toimivaltaa EKP:n toimiin. EKP on toimittanut oikeusistuimelle lisäselvityksiä ja tämä yritys rajoittaa EKP:n toimintaa on nyt kuihtumassa.

Euroopan keskuspankki siis elvyttää, ja elvyttää entistä rajummin.

”EKP onkin viime vuosina testaillut niitä rajoja, kuinka pitkälle se voi viedä rahapoliittisia elvytystoimiaan”, toteaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich blogissaan.

Keskuspankin vuonna 2015 aloittamassa julkisen sektorin velkakirjaosto-ohjelmassa se on itse rajoittanut yksittäisen valtion velkakirjaomistukset kolmannekseen velkakirjakannasta. Kuitenkin EKP joustavoitti näitä rajoja maaliskuussa aloitetussa pandemia-ajan osto-ohjelmassaan, Gerich toteaa.

”EKP määritteli, että aiempien velkakirjaosto-ohjelmien rajat eivät suoraan päde pandemia-ajan ostoihin, mutta ei suoraan määritellyt uusia rajoja.”

Keskeinen sijoittajiakin kiinnostava kysymys on, kuinka paljon EKP voi vielä laajentaa osto-ohjelmaansa ja elvytystä.

Rajat sille, kuinka paljon EKP voi elvyttää eurotalouksia ovat kuitenkin olemassa uudessakin osto-ohjelmassa, Gerich muistuttaa.

Mielialat euroalueen suurimmassa taloudessa Saksassa ovat pitkään olleet kriittisiä EKP:n poikkeuksellisen kevyttä rahapolitiikkaa kohtaan, ja pandemiaosto-ohjelma haastetaan varmasti myös oikeudessa, Gerich ennustaa.

Nordean pääanalyytikko laskee, että tällä menolla EKP omistaa lähes 40 prosenttia Saksan valtionlainamarkkinasta vuoden loppuun mennessä, ja osuus jatkanee kasvussa myös ensi vuonna siitä huolimatta, että myös Saksan valtionvelka on tällä hetkellä rajussa kasvussa.

EKP hoitaa osansa koronakriisin jälkien siivoamisessa ja jatkanee mittavia velkakirjaostoja vielä pitkään, Gerich uskoo.

Gerichin mukaan keskuspankin valtionlainaomistusten kasvaessa keskustelu EKP:n rajoista kuitenkin lisääntyy.

“EKP ei pysty yksin pitämään euroaluetta pinnalla loputtomiin. Perussopimusta voitaisiin toki muuttaa, ja sallia suora keskuspankkituki valtioille. Keskuspankin itsenäisyydestä luopuminen olisi kuitenkin historian valossa vaarallinen tie, johon tuskin ainakaan Bundesbankin perinteitä kunnioittavassa Saksassa olisi halua. Poliittisten päättäjien onkin kannettava suurempi vastuu euroalueen tulevaisuudesta.”

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös