Suomalaiset perheet ovat yhä vauraampia, mutta myös pienempiä. Syntyvyys on Suomessa alentunut rajusti jo useiden vuosikymmenten ajan. Väestöliiton mukaan Suomessa syntyi vuosituhannen alussa 55 000 – 60 000 lasta vuosittain. 2010 ja 2018 välillä syntyneiden määrä on pienentynyt noin viidenneksen ja syntyvyys on laskussa.
Kun varallisuus kasvaa ja lapsiluku pienenee, siirtyy varallisuutta tulevina vuosina perintöinä yhä enemmän pienemmälle rintaperillisten määrälle. Koska lapsettomia kansalaisia on yhtä enemmän, tulee perintöjä siirtymään yhä enemmän myös muille kuin rintaperillisille.
Suomessa perinnönjättäjän lapsilla ja lastenlapsilla on oikeus saada perinnöstä niin sanottu lakiosa, vaikka perinnönjättäjä olisi testamentannut omaisuuttaan muille. Lakiosaa ei siis ole mahdollista testamentilla ohittaa.
Lakiosa on puolet siitä perinnöstä, jonka perillinen olisi saanut ilman testamenttia. Koko omaisuuden voi perinnönjättäjä testamentata rajoituksetta vain, jos hänellä ei ole lapsia.
Perimisjärjestys määrää perinnönjaon, jos testamenttia ei ole
Vainajan omaisuus jaetaan kuolinpesän osakkaille. Jos vainajalla ei ollut testamenttia, perintöosuuden määrää perimysjärjestys.
Perinnönjättäjän lapset ovat perimysjärjestyksessä ensimmäisiä. Jos lapsi on kuollut, perintö menee lastenlapsille ja heidän jälkeensä lastenlastenlapsille.
Seuraavana perimysjärjestyksessä on vainajan leski, joka perii puolisonsa, jos he olivat naimisissa eikä vainajalla ole omia rintaperillisiä eli lapsia tai lastenlapsia. Avioliitto on siten selkeä turva leskelle perinnönjaossa.
Seuraavana järjestyksessä ovat vainajan vanhemmat. Jos äiti ja isä ovat kuolleet, perintö menee sisaruksille ja heidän jälkeensä sisarusten lapsille.
Sen jälkeen tulevat vainajan isovanhemmat. Jos isovanhemmat ovat kuolleet, perintö menee sedille, tädeille ja enoille. Heidän jälkeensä perintö menee valtiolle. Serkut eivät siten kuulu perillisiin.
Perintö jaetaan tavallisesti siten, että ensin määritetään jokaisen perillisen jako-osuus, jonka avulla lasketaan, mikä on jokaisen perillisen määrällinen osuus koko kuolinpesän arvosta. Perilliset saavat osuuttaan vastaavan määrän esimerkiksi rahana tai kiinteänä omaisuutena.
Perinnönjaon sudenkuoppa
Perinnönjakoon saattaa liittyä sudenkuoppa, joka saattaa tuoda perinnönjaossa ikävän yllätyksen lapsettomien pariskuntien perinnönjaossa.
Testamentissa oleellinen tekijä on niin sanottu toissijaismääräys. Toissijaismääräyksellä otetaan kantaa siihen, kenelle vainajan jäljellä oleva omaisuus menee tilanteessa, jossa leskikin on kuollut. Ilman testamentin toissijaismääräystä on nimittäin mahdollista, että lapsettoman perinnönjakajan ja hänen puolisonsa kuoltua koko perintö menee pidempään eläneen sukulaisille.
Jotta perinnön säilyminen molempien puolisoiden suvussa voidaan varmistaa, kannattaa testamenttiin sisällyttää tämä toissijaismääräys. Testamentin toissijaismääräyksellä perinnönjättäjä voi määrätä omaisuuden menevän ensiksi ensisijaiselle saajalle ja tämän kuoleman jälkeen toissijaiselle saajalle.
Toissijaismääräyksen sisältyminen testamenttiin takaa, ettei leski voi testamentata eteenpäin testamentin kautta puolisolta saamaansa omaisuutta, mutta voi muuten käyttää varoja vapaasti.
Testamentin toissijaismääräyksellä omaisuus on siis määrätty ensin eloon jääneelle puolisolle ja lesken kuoltua toissijaisille saajille, joita ovat yleensä perinnönjättäjän rintaperilliset.
Testamentin toissijaismääräys ei kuitenkaan aina ole se verotuksellisesti edullisin vaihtoehto.
Perinnönjaossa saattaa nimittäin syntyä tilanne, jossa vainajan leski joutuu maksamaan perintöveron puolisoltaan testamentilla saamastaan omaisuudesta.
Leskellä on oikeus tehdä puolisovähennys, joka on 90 000 euroa hänen veronalaisesta perintöosuudestaan. Sitten kun leski kuolee, toissijaiset saajat maksavat perintöveron saamastaan omaisuudesta.
Tällöin perintöveron minimoimiseksi hyvä vaihtoehto on tehdä keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa ensiksi kuolleen puolison omaisuuden omistusoikeus siirtyy suoraan lapsille, mutta leskellä on omaisuuteen elinikäinen käyttöoikeus. Leski ei tällöin maksa hallintaoikeuden arvosta lainkaan perintöveroa ja lisäksi lesken hallintaoikeus pienentää lapsille tulevan perintöveron määrää, koska perintöosuudesta vähennetään lesken hallintaoikeuden arvo.
Lähteet: Minilex, Vero.fi
